Kansainväliset tutkimukset

Monessa olen ollut mukana, ja monia asioita olen myös blogissani käsitellyt, mutta paljon on jäänyt kertomattakin. Kun yliopistojen käytävillä olen paljon kuljeskellut värikkään elämäni aikana, on aika ajoin vastaani kävellyt joitakin toisiakin pitempää opintoputkea taivaltavia seikkailijoitak, jotka voi minuakin paremmin kuvata, mitä maailmalla oikeasti tapahtuu. Yleensä he ovat ihmisiä, jotka ovat liikkuneet muillakin kampuksilla kuin vain suomalaisissa opiskelijakylissä.

Vaasan yliopiston kirjastossa tapasin kerran lähes itseni ikäisen miehen, jota ensin luulin opettajaksi. Kun hän alkoi kertoa elämästään, selvisi minulle hyvin pian, että hän oli tullut tohtorin tutkintoa suorittamaan niin kuin minäkin. Mies oli opiskellut monessakin kansainvälisessä yliopistossa, mutta halusi tuon ”kaiken huipun” tapahtuvan juuri täällä kotimaassaan. Syyksi hän mainitsi, että täällä se on kaikkein helpoin ihan suorittamalla suorittaa. Meillä monissa liemissä keitetyillä ”herroilla” olisi ollut paljonkin puhumista, mutta sillä kertaa aika loppui. Minulta se meinasi loppua kokonaan, kun jouduin sydänleikkaukseen ja tohtorin opinnot jäivät haaveeksi. Samalla kai motivaatiokin hävisi, ja sain oppia, että koskaan ei pitäisi sanoa ”ei koskaan”. Siihen asti olin nimittäin ylpeillyt sillä, että en koskaan ollut jättänyt kesken mitään aloittamaani opintoa, vaikka joskus tuntuikin, että ”tällä tutkinnolla en mitään tee”. No ehkä en aina tehnytkään, mutta toihan se kokemusta ja näkemystä, joka suurimmaksi osaksi ihmisiltä näyttää puuttuvan.

Yhtä mieltä tuon herran kanssa olimme siitä, että ei suomalainen koulujärjestelmä ihan maailman paras ole, vaikka niin väitämmekin. Joskus meillä on ollut maailman parhaita juoksijoita ja keihäänheittäjiä, mutta ei koskaan maailman parasta koulua, tuskinpa maailman parhaita kätilöitäkään. Jos todella siihen uskoisimme, niin kaikkeen me sitten uskoisimme, sillä ainakin kaikkein korkein koulutus on monessa maailman maassa huomattavasti korkeammalla tasolla kuin meillä Suomessa. Siksi tuo maailmaa katsellut ”koululainenkin” oli valinnut tutkintoaan varten Suomen. Ei siksi, että se olisi maailman paras, vaan siksi, että rima oli kaikkein alhaalla.

Ihan saman asian minä ja tuo Pentti (nimi muutettu) totesimme, ja olen sitä mieltä, että se johtuu suomalaisesta yliopistojen rahoituksesta. Ainakin tuolloin yliopisto sai rahaa sitä enemmän, mitä enemmän se työnsi tutkintoja ulos. Seurauksena tästä olivat ns. nollatutkimukset sekä tutkimukset, jotka eivät oikeastaan olleet mitään tutkimuksia, vaan lähempänä mielipidekyselyjä ja arveluja. Todellista tieteellistä näyttöä ei monestikaan vaadittu.

 Lähde: http://www.shanghairanking.com/index.html

Nämä ajat, tuo herra Pentti ja yliopistojen tapa työntää tutkimuksia tuliat nyt sitten mieleen, kun joku ”tutkija” väittää, että tuulivoima alentaisi sähkön hintaa tulevaisuudessa. Tässä täytyy nyt kyllä siteerata vanhaa professoriani Pentti Järvelää, joka aina toista mieltä ollessaan ei pyrkinyt kumoamaan toisen väitteitä, vaan sanoi: ”Voi olla niin, mutta sellaista ei ole koskaan todettu.”.Voi siis olla niin, että joissakin tapauksissa tuulivoima tuottaa halpaa sähköä, mutta ”sellaista ei ole koskaan todettu.” Vaikka tutkijaseminaarin kerkesinkin kahlaamaan läpi, ei minusta koskaan tutkijaa tullut. Edelleen uskon siihen, että jos kokemus osoittaa jotain muuta kun tutkimukset, on kokemusta pidettävä luotettavampana. Olen siis edelleen sitä mieltä, että tuulivoima on kallein tapa tuottaa sähköä, kun kokonaiskustannukset huomioidaan. Kaiken lisäksi se tehdään ihmisten terveyden kustannuksella.

Olen aina sanonut, ja tulen aina sanomaan. Uskokaa ihan mihin tykkäätte, mutta älkää koskaan ilman kritiikkiä. Laaja kansainvälinen kokemus on osoittanut, että hetkellisestä halpuudestaan huolimatta tuulivoima on maailman kallein käytössä oleva energian muoto.

Tiedän pukeutuvani hieman omituisesti, mutta en sentään käytä sandaaleja talvella, vaikka kuinka halvalla saisin. Siitähän oikeasti on kysymys. Tuuli voima on ns. ”sattumasähköä”, joka useimmiten on halvimmillaan juuri silloin, kun sitä ei tarvita. Kun energiaa ei tarvita, tämä ”jätesähkö” yritetään tumpata ulkomaille kotimaisten veronmaksajien varoilla.

Suomalaiset ns. tutkimukset eivät ole oikeasti tutkimuksia, eivätkä mitkään kokemukset tai kansainväliset tutkimukset tue niitä. Nämä gallup-kyselyt ovat usein tuulivoimayhtiöiden rahoittamia, joita kansainväliset tutkimukset takovat päähän. Pyytäisin todella lukemaan mitä ulkomaisissa tutkimuksissa sanotaan. Suomalainen media ei sitä tosin kerro. Esimerkiksi Saksa on nyt suurissa vaikeuksissa, kun se on ollut tuulivoimaystävällinen maa ja todelliset haitat alkavat nyt selviämään. En ole varma, saiko Hitler Saksassa suuremman vahingon aikaan kun nykyiset tuulimyllyt.