sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Maastamuuton hinta

Lasketaan ihan miten tahansa, niin kyllä maasta muutto on monin verroin kalliimpaa kuin "maahanmuutokriittisten" kritisoima maahanmuutto. Jopa pelkkä syntyminen tähän maahan tulee valtiolle kalliimmaksi kuin "mamujen" tulo. Meidän populaatiomme on yksinkertaisesti liian pieni, että voisimme tasapäisesti kilpailla millään alalla sellaisten itseämme suurempien maiden kuin esimerkiksi Saksa, Ranska tai Englanti kanssa. Supervalloista puhumattakaan. Aina ei tietenkään väestön määrä ole takuu kansakunnan vauraudesta, sillä toki maailmassa on monia Suomea suurempia maita, jotka ovat kuitenkin köyhempiä, ja on myös päinvastoin. Jonkinlaisen suunnan se kuitenkin antaa.

Ehdotin edellisessä blogissani, että nämä maahanmuuton kustannuksia peräänkuuluttavat herrat tai narrit laskisivat myös maastamuuton kustannukset. Sitten rupesin arvelemaan, että ainakaan "somen" kommentit eivät anna kovin vakuuttavaa kuvaa porukan laskutaidosta, joten päätin laskea sen itse.

En tiedä, olenko keskitasoa kalliimpi ihminen, näin valtion silmin katsottuna, mutta pidän nyt itseäni esimerkkitapauksena vain siksi, että itseäni koskevat tiedot ovat jotenkin löydettävissä tai jokseenkin tarkasti arvioitavissa.

Kustannukset on poimittu valistuneen arvion lisäksi sekä tilastokeskuksen että opetushallituksen tiedostoista. Maasta muuttajat, samoin kun maahanmuuttajat ovat tietysti keskenään hyvinkin eriarvoisessa asemassa, mutta näinhän aina on. Myöskään mahdollisia tuloja en ole laskenut, koska "maahanmuuttokriitisetkään" eivät ole laskeneet minkäänlaista oletusarvoa esimerkiksi yliopiston professorille. Hyvän kirjanpitotavan vastaisesti lasken siis vain menopuolen, jonka senkin olen muuttanut euroiksi, vaikka suurimman osan elämästäni olen elänyt Markka-Suomessa.

Tietysti olen syntynyt, ja yksi näistä "maailman parhaista kätilöistä" auttoi minut maailmaan. Sitä ennen oli äitini varmaan käynyt jo äitiysneuvolassa. Olisikohan tuhon ruljanssiin mennyt äitiyspakkauksineen vähintään 2000 €. 


 Vuoden 1944 ohjekirjanen tuleville äideille.


 1950-luvun äitiyspakkauksen sisältöä.
Kuva: Työväenmuseo Werstaan kuvakokoelmat. Laki äitiysavustuksesta säädettiin 24.9.1937. Avustuksen suurus oli tuolloin 450 mk, joka vastasi kolmasosaa teollisuustyöntekijän kuukausipalkasta.




Kun oli sota ja Neuvostoliiton suurhyökkäys käynnissä, sain äitini kanssa kyydin valtion kustannuksella tänne Kanta-Suomeen. Osa matkasta oli sentään yksityisluonteista kuljetusta sotilasajoneuvolla, joten enköhän vain uskalla arvioida siihenkin menneen valtion varoja liki 1000 €. Oletettavaa myös on, että lapsilisäni alkoivat heti juosta ja virtasivat solkenaan seuraavat 16 vuotta. Lapsilisien arvo vaihteli hyvinkin paljon tuon 16 vuoden aikana, mutta pannaan nyt sille könttäsummana koko ajalle joku 40.000 €, joka lienee hyvin lähellä totuutta.

Peruskoulutukseni kesti noin 12 vuotta, ja opetushallitus väittää sen maksaneen tuona aikana peräti 84.000 €. Varsinainen ammattillinen koulutukseni oli sitten sekä opistotasoita että AMK- ja yliopistotasoista, ja vaikka menin pitkän kaavan kautta, lasken tässä vain halvemman radan kustannukset. Siis vähimmässäkin tapauksessa tuon edellä mainitun lähteen mukaan kaikkiaan 242.300 €. Oikein pelottaa tähän lisätä, että puolustusvoimat elätti minua lähes vuoden ja siinäkin on kuluiksi arvioitu 24.200 €.

Kun lopulta siirryin "täysin oppineena" työelämään, olin tullut yhteiskunnalle maksamaan lapsilisineen, opintotukineen ja muine sivukuluineen lähes 400.000 €.

Tuo summa vaikuttaa suurelta, mutta luulen, että se on sittenkin vain keskiarvo, sillä tiedän lukuisia korkeasti koulutettuja, jotka ovat vieneet isompiakin summia ulkomaille.

Lienee hyvin lähellä oikeaa jo joskus aiemmin mainitsemani puoli miljoonaa/nenä.

Olisikohan syytä määrätä jonkinasteinen korvausvelvollisuus niille, jotka vievät tuollaisia määriä pääomaa ulkomaille? Eikö sen pitänyt olla Suomen valtion sijoitus suomalaisuuteen? Turhaan me Wahlroosia kivitetään, ei hän ainakaan ainut ole.

Kiitos teille "mamut", että ainakin vähän tuotte tuota menetystä takaisin, vaikka kaikki tollerot eivät sitä edes ymmärrä.


lauantai 30. tammikuuta 2016

Rajat kiinni ja äkkiä

Siitä onkin kulunut jo yli seitsemän vuosikymmentä, kun itärajan takaa tulijoita on koetettu estää. No onnistuihan se silloin, mutta kyllä rajoja piti hieman siirrellä ja neuvottelun tuloksena silloinkin. Olivat neuvottelijat aika surkeita silloin, jos totta puhun, yrittäköötpä jälkipolvet tehdä heistä minkälaisia sankareita tahansa. Toivottavasti nyt ei aivan yhtä heikko porukka ole liikkellä!


Minulle on aivan sama, jos sieltä nyt muutama pakolainen tulisikin, mutta jos neuvottelemaan lähdetään, niin ei Timo Soinin kaltaista uhoajaa pitäisi päästää lähellekään neuvottelupaikkaa. Olen joskus ollut Soinin kannattaja, mutta täytyy myöntää, että valtiomiestaidot ovat kovasti hakusessa. Ei ole Suomen asia sulkea Venäjän puoleista rajaa, ja kun pakolaiset tulevat Suomen puolelle, he ovat jo Suomessa. Heillä on laillinen oikeus hakea turvapaikkaa täältä, ja meillä on lakiin perustuva velvollisuus käsitellä hakemus, joten se siitä. Jokainen "rajat kiinni" -huuto tässä tapauksessa on protesti Venäjää vastaan, enkä ole lainkaan varma, että naapurimme viranomaiset näistä mekkalan pitäjistä ilahtuvat. Me suomalaiset kyllä tiedämme, että ne ovat pieni häiriköivä syrjäytyneiden joukko, mutta näkeeköhän Venäjä asian näin?

 
Nämä paljon porua tyhjästä herättäneet Odinin soturit voisivat taas ottaa alotteen käsiinsä ja sulkea rajat ihan omatoimisesti. Raja on 1300 km pitkä, joten eihän siihen tarvita kuin 130.000 miestä metrin välein. Eihän nämä Odinin soturit tietenkään tähän riittäisi, mutta voisimmehan työllistää vaikka täällä jo olevia pakolaisia lisäksi. Opetettaisiin niille vaikka joku rasistinen runo siitä, kuinka pakolaisten elämä on täällä ihanaa ja "sossu" jakaa autoja ja lastenvaunuja. Ehkä se ei ihan niin toimisi kuin tarkoitus olisi, mutta voisihan siinä muutama sosiaaliviraston henkilökin olla kertomassa, että tuo nyt ei aivan totta ole.

Sulkuketjusta tulisi väkisinkin vähän harva, joten joku onnistuisi varmasti livahtamaan läpi, mutta ei hätää. Pian he huomaisivat, että ei tule autoja eikä lastenvaunuja ja ruokakin on kauheaa pöperöä, joten ehkäpä he liittyisivät jo nyt turvapaikkahakemuksensa peruneiden joukkoon.

On totta, että Suomi on pieni maa, mutta vain asukasluvultaan. Tosiasia kuitenkin on, että joku 30.000 on niin pieni määrä, että se saattaa löytyä jostakin suurehkon urheilutapahtuman katsomosta. Kansantalouteen sillä ei ole mitään merkitystä, ja vaikka olisikin, se ei antaisi meille oikeutta läimäyttää ovea kiinni hädässä olevien ihmisten nenän edestä.

Tiedotustilaisuudessaan poliisi totesi, että turvapaikanhakijoiden tavallista isompi joukko ei ole aiheuttanut mitään näkyvää piikkiä rikostilastoissa. Näin siis siitäkin huolimatta, että ulkomaalaisten tekemistä rikoksista tehdään ilmoitus lähes kymmenen kertaa varmemmin kuin suomalaisen tekemästä samanlaisesta rikoksesta.

On ehkä hieman karrikoitua sanoa, että kun suomalainen raiskaa, todetaan vain, että olitpa tuhma poika, mutta kun ulkomaalainen syyllistyy samaan tekoon, on välittömästi asiaa poliisilaitokselle. Jokainen ilmoitus tilastoidaan... niin, paitsi se, jota ei ollenkaan tehty. Oppivatkohan suomalaiset koskaan näkemään asioita niin kuin ne ovat, vai yritetäänkö aina tirkistellä jonkinväristen lasien läpi?

Sanonkohan tämän ties tuhannennen kerran, että enemmän minä olen maastamuutosta huolestunut kuin maahanmuutosta. Jokainen maastamuuttaja vie oman elämänsä ja koulutuksensa sijoituksena maasta 200.000 – 500.000 euroa. Se on se summa, johon meillä ei ehkä ole varaa.

Jos olisin aktiivipoliitikko, alkaisin huutaa: "Maastamuuton kustannukset on laskettava."

Kuulostaako tuo lause jotenkin tutulta? Niin, eihän sitä paljon ole muutettu erään puolueen "maahanmuuttokriittisen" siiven agendasta. Pitäisiköhän kiljua myös: "Syntyvien elinikäiset kustannukset on laskettava"?

No oikeesti. Laskekaa ihan mitkä kustannukset tahansa, mutta laskekaa oikein. Niin että rajat kiinni ja äkkiä. Pohjois Korea on niin jo tehnyt. Tehdään siitä itsellemme esimerkki, jos aina esimerkkejä tarvitaan.

Jos Suomi ei pysty selviytymään yhden jalkapallo-ottelun yleisömäärästä, niin kyllä syy on Suomen kykenemättömyydessä, ei suinkaan pakolaisissa.


perjantai 29. tammikuuta 2016

Lisätietoa tuulivoimasta

Ihankohan oikeasti pitäisi muuttaa paikkakunnalta, kun todellisia uhkakuviakin alkaa näkyä?

TUULIVOIMATARIFFITYÖRYHMÄLLE

Tähän dokumenttiin on koottu tietoa tuulivoiman terveysvaikutuksista sekä ehdotus siitä, miten vielä osin tutkimattomatkin asiat tulisi ennakoivasti huomioida tuulivoimaloiden rakentamisluvissa ja tukipäätöksissä. Tiedon koonneiden näkemys on, että tuulivoiman yhteiskunnallinen tukeminen ei ole Suomessa mielekästä, koska meillä on mahdollisuus tukea kestävää energiantuotantoa kansallisesti tehokkaammalla tavalla käyttämällä panosta enemmän mm. puusta saatavaan energiaan.

Lähelle ihmisasutusta rakennetut tuulivoimalat aiheuttavat terveyshaittoja ja vakavia sairauksia
Tuulivoimatariffeja määriteltäessä ja muokattaessa on kiinnitettävä selvästi aiempaa enemmän huomiota minne ja mille etäisyydelle voimaloita voidaan sijoittaa valtion myöntämin tariffien turvin. Tuulivoimalla on paljon enemmän ihmisiin ja eläimiin vaikuttavia negatiivisia piirteitä kuin ympäristöministeriö meluasetuksessaan määrittelee, myöskään sosiaali- ja terveysministeriön lausunto ei ota riittävästi kantaa vähimmäisetäisyyksillään tuulivoiman jo tutkittuihin vaikutuksiin. Terveysvaikutuksista on olemassa Suomessa tehtyä tutkimusta varsin vähän, vaikka moni ilmiö ja oire on kansainvälisessä tutkimuksessa tutkittu ja tunnettu. 

Tuulivoimatariffia määriteltäessä on huomioitava melun lisäksi tuulivoiman infraäänet ja maavärinä.   Infraäänet ja maavärinä aiheuttavat useiden vertaisarvioitujen kansainvälisten tutkimusten sekä jo nyt suomalaisilta tuulivoimalle altistuneilta kerätyn aineiston  mukaan (TV-KY 2015) haitallisia fyysisiä oireita ja jopa pysyviä muutoksia:

- verenpaineen nousua
- tasapainohäiriötä

- kollageenin (sidekudoksen) ja elastiinin epänormaalia kasvua
- tinnitusta
- pahoinvointia

- tajunnan menetyksen
- unihäiriöitä
- stressihormonitasojen nousua, lapsillakin
- pulssin syketason nousua
- sikiön epämuodostumia
 
- keskenmenoja
- jopa sisäelimen repeytymisiä
-epilepsiaa
- mahdollista elinikäistä hippokampuksen surkastumista
 - toisinaan infraäänelle altistumisesta on seurauksena koko organismin, elinten, kudosten ja solujen kuolema

Tuulivoimaa väitetään saasteettomaksi energiantuotantomuodoksi. Voimalaitoksilla on muitakin saastuttamismuotoja kuin hiilidioksidi. Tuulivoimaloilla yksi saastuttavimmista ja voimakkaimmin ihmisen terveyteen vaikuttavista haitoista on melun lisäksi infraääni. Infraääni on matalapaineaalto, jolla on niillä etäisyyksillä, joille Suomessa on jo rakennettu voimaloita, vakavia terveydellisiä vaikutuksia (DI Ilkka Alasaarela 2015). Infraääni etenee nykyisen kokoluokan voimalasta hyvin 2-5 km etäisyydelle (DI Dennis Siponen, tutkija, VTT, akustiikka).

Suomessa on jo vakavimpia tapauksia, joissa lähellä tuulivoimalaa asuvalta henkilöltä on tärykalvo revennyt sisäänpäin, mikä on ilman tulehdusta epätavallinen ilmiö, ja tärykalvon hajoamissuunta, perheen äiti menettänyt tajunnan useampaan kertaan, verenpaine noussut yliopistotason sairaalahoitoa vaativaksi. Suomessa on myös eläimilllä todettu epämuodostuma juuri tuulivoimalan lähellä. Keskeistä on, että oireet poistuvat, kun tuulivoimalan läheltä muutetaan pois. Osa voimaloiden aiheuttamista vaikutuksista on kuitenkin pysyviä, kun niille altistutaan useita vuosia. Tällaisia ovat esim. sisäelinten tuhoutuminen, kun sisäelin kasvattaa sidekudosta vahvistuakseen jatkuvaa ja sykkivää matalapaineaaltoa eli infraääntä vastaan. Infraääni, matalapaineaalto 6-8  Hz-taajuudella, voimakkuudella 130 dB resonoi kehon 70 %:sen vesipitoisuuden kanssa ja näin aiheuttaa kuoleman (D. Siponen).

Suomessa tuulivoiman rakentamisen viranomaissuosituksia ei aina noudateta

Euroopan mittakaavassa näin massiivisia tuulivoimalaitoksia kuin nykytekniikalla valmistetaan ei ole sijoitettu näin lähelle ihmisasutusta. Kunnat ja maanomistajat toimivat hätiköiden: voimalaitoksia sijoitetaan esim.  ilman ELY-keskuksen myöntämää lupaa jokaiselle rakennusvaiheessa alueelle sijoittuvalla voimalalle, puutteellisilla melumallinnuksilla (ei ole käytetty ympäristöministeriön hyväksymää melumallintajaa), huomiomatta STM:n lausuntoa vähimmäisetäisyydestä tai KHO:n ennakkopäätöstä tuulivoiman sijoittamisesta jne. Infraäänistä on Suomessa kuitenkin toistaiseksi vähän tutkimusta. Meluasiantuntijat ovat keskittyneet toistaiseksi melun muihin vaikutuksiin. Suomessa on käytettävä asiantuntija-apua ulkomailta, jossa kokemusta ja tutkimusta infraäänistä tuulivoimaloiden ja muiden matalapaineaaltoja lähettävien teollisuuslaitosten läheltä. 


Mm. Siikajoen kunnassa on lähes jokaisen toteutuneen ja suunnitellun tuulivoimapuiston lähin asutus alle 2 kilometrin päässä tuulivoimaturbiineista. Kahden kilometrin vähimmäisetäisyyssuositus on annettu STM:stä. Lähes poikkeuksetta lähellä asuville ihmisille alkaa tulla oireita, jotka todennäköisesti ajan myötä pahenevat. Ensimmäinen oire on unettomuus ja pulssitason kohoaminen.



Tuulivoiman aiheuttamiin terveyshaittoihin ollaan heräämässä maailmalla

Australiassa tuhannet ihmiset alkoivat yhdistää oireensa, joista osa oli sietämättömiä, jopa hengenvaarallisia, läheisiin teollisen kokoluokan voimaloihin, ongelmien alkamisajankohdan sekä selvän syy-yhteyden vuoksi (oireet poistuvat jos menee kauemmas voimaloista +10 km). Terveysongelmista ovat kärsineet ”naapurien” lisäksi myös voimaloiden maanvuokraajat, tuulivoimaloiden rakentajat (positiivinen suhtautuminen) sekä eläimet. Ongelma ei ole psykosomaattinen seuraus negatiivisesta asenteesta tuulivoimaloita kohtaan. Lähes kaikki kärsijät suhtautuvat ympäristö-/ilmastoystävälliseen tuulituotantoon positiivisesti ennen oireilua. Australian senaatti sai kuulla v. 2015 kevään aikana yli 400 todistajaa, jotka olivat kärsineet tuulivoimaloiden aiheuttamasta terveysongelmista.
http://www.aph.gov.au/.../Wind_Turbines/Public_Hearings
13.7.2015 Australian pääministeri lopetti uusiutuvan energian 10 miljardin dollarin rahaston, tähän päättyi tuulituotannon tuki.


"Paul Schomer tutki Shirleyn (Wisconsin, USA) tuulivoimala-alueen lähiasukkaiden pyynnöstä, voisivatko voimalat aiheuttaa oireita. 50 tutkimukseen osallistuneilla oli kaikilla paineen- ja sykkivää tunnetta korvissa. 5 henkilöä (10%) oireilevista koki lisäksi merisairauden kaltaista pahoinvointia, joista 2 oli niin vakavaa, että olivat joutuneet jättämään kotinsa. Mittauksissa löydettiin jälleen BPF (Blade passing frequecy) ja sen 5-7 moninkertaa (harmoniaa). Tutkimuksessa havaittiin myös rakennusten toimivan ”kaikukoppana” paikoin voimistavan matalataajuista melua. Kukaan alueella ei ollut kokenut varsinaista meluhaittaa voimaloista." Tämä kuvaa hyvin tuulivoiman infraäänialtistusta.
 

Suomessa tuulivoimaloista terveysongelmia saaneiden aloitteesta on tehdyssä infraääniselvityksessä on aukottomasti todistettu, että tuulivoima vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin (TV-KY 2015).



Turvallinen rakentamisetäisyys on selvitettävä

Siitä huolimatta, että "Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista” (YSL 5.1 §) Suomessa viranomaistaho ja toiminnanharjoittajat eivät ole selvillä hankkeidensa ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Tästä syystä on valtiovallan otettava kantaa viimeistään tariffeja tuulivoimaloille pohdittaessa, mille etäisyydelle voimaloita voidaan edes lähes turvallisesti sijoittaa. Infraäänten pitkäaikaisaltistuksesta on otettava selvyys ulkomaisten tutkimusten perusteella ennen harkintaa uudesta tuulivoimatariffien myöntämistä. Energiaviraston on myös tehostettava valvontaa itse ennen mahdollista tariffin myöntämistä. Pitkällä aikavälillä tämä on korrektia niin tuulivoiman tuottajaa kuin seudulla asuvia ihmisiä kohtaan.
             

Muista ympäristövaikutuksista

TEM:n sivuilta käy ilmi, että "Pohjoismaiden energiayhteistyö on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintaa. Tavoitteena on edistää tehokasta ja ympäristövaikutuksiltaan hyväksyttävää energiataloutta Pohjoismaissa, Itämeren alueella ja muilla lähialueilla." "Lähialueiden ulkopuolella Kiina on vakiintunut kahdenkeskisen energia- ja ympäristöalan yhteistyön kumppaniksi."

Huolimatta Kiinan halukkuudesta osallistua ympäristöalan yhteistyöhön,  ympäristö siellä saastuu koko ajan tuulivoimageneraattoreille valmistusaineita tuotettaessa: M&S:n (yritysten rahoitus- ja taloustietoihin eettis- ja ekologisesti suuntautunut reittausagentuuri Saksassa) mukaan tuulivoimaloissa käytettävä Neodym (nykyisin apumoottoreissa, lisäksi lisäaineita monissa virtakeskuksissa ja tehoelektroniikassa sekä sähkövirran ohjauslaitteistoissa), harvinainen metalli, jota puhdistettaessa Kiinassa aiheuttaa massiivista ympäristön pilaantumista puhdistamisprosessillaan. Neodymiä puhdistaessa syntynyt jäte varastoidaan maavallin ympäröimiin altaisiin. [OEKO] Vallin vahingoittuessa esim. rankkasateista johtuen aiheutusi valtavia ympäristöongelmia. Altaista vapautuisi thoriumia, uraania, raskasmetalleja, happoja ja fluoridia.  [OEKO] Jo nyt seudulla pohjavesi on pilaantunut, pellot autioituneet, eläimet kuolleet, radioaktiivinen säteily lisääntyy koko ajan, minkä vuoksi mm Keltainen joki Kiinassa on saastumisvaarassa. (Pirjo Keronen 2015)

Neodymin käyttö tuulivoimaloissa on yritetty kiertää alumiinia käyttämällä: Esim. Enercon käyttää tuulivoimaloihinsa alumiinia. Tiedetään, millaisia ympäristöriskejä alumiinin valmistamiseen liittyy (esim. punalietepadon murtuminen Unkarissa 2010) [WIKI].


YHTEENVETO

Tuulivoiman ongelmat


Edellä olevasta seikkaperäisestäkin selostuksesta käy selvästi ilmi, että tuulivoima ei ole suomalaisiin olosuhteisiin sopiva energiantuotantomuoto.  Maassamme on harva mutta kattava asutus. Muun muassa Saksassa on asutus keskittyneempää ja Portugalissa on laajoja asumattomia vuoristoseutuja. Selvältä näyttää, että terveyshaitat ulottuvat kauemmas kuin nyt voimassa oleva 2 kilometrin lähinnä kuuluvaan ääneen perustuva etäisyyssuositus. Suomeen rakennetut voimalat ovat suurempia kuin Keski-Euroopassa. Voimaloiden lähistöllä oleville ihmisille on alkanut nopeasti kehittyä terveysongelmia.


Tuulivoimaloita ei voida rakentaa ekologisesti kestävästi. Tuulivoimalan rakentaminen kuluttaa paljon energiaa. Se kuluttaa 10 miljoonaa tonnia terästä, metalleja, sementtiä ja muovia. Se on 20 kertaa enemmän kuin mitä hiilivoimalan valmistamiseen tarvitaan. Tuulivoimaloiden tekniikka vaatii ympäristölle hyvin haitallisten aineiden käyttöä, kuten edellä kuvattiin.

Uusiutuvan energian strategiassa tarvitaan enemmän kansallista itsekkyyttä

Nykyinen hallitus on keskittynyt elinkeinoelämän kehittämiseen mm. kannustamalla uusia yrityksiä eri toimintatavoin. Uusiutuvana energiana tuulivoima on kansantalouden kannalta tehoton. Kansantalouden kannalta tulee voimavarat sijoittaa sellaiseen tuotantoon, jolla on kokonaisuutena positiiviset vaikutukset.  Mm. Suomen metsissä tulee jäämään suuri määrä sellaista hyödynnettävissä olevaa energiaa käyttämättä, jota ei voida hyödyntää metsäteollisuudessa. Puusta saatavan energian tukeminen tukee kansantaloutta ilman varjokustannuksia. Tuulivoima ei tue kansantaloutta, mutta siihen sisältyy toistaiseksi vaikeasti ennakoitavia varjokustannuksia.



Elinkeinoelämän tehostamiseen ei saa kuitenkaan liittyä merkittävää terveyden menetystä ja taloudellisia tappioita suurten teollisuuslaitosten, tuulivoimaloiden läheisyydessä tai seudulla asuville ihmisille. Ympäristön todellista pilaantumista muuallakaan maailmassa ei ole syytä edistää suomalaisilla energiantuotantovalinnoilla. Yleinen terveys ja turvallisuus ovat voimakkaampia toiminnan määrittäjiä kuin yksittäisten maanomistajien, kunnan tai toiminnanharjoittajan talous. Tuulivoiman varjokustannuksina ovat melulle ja paineelle altistuneen henkilön terveyden ja elinkeinon menettäminen sekä kulttuuriympäristön pilaantuminen.

Tuulivoiman tuen ehdoksi haitaton tuotanto ja tuen painottaminen tehokkaammin kansantaloutta tukevaksi


Toivomme että tähän koottu tieto auttaa tariffityöryhmää tekemään mahdollisesta tuulivoimatariffiehdotuksesta sellaisen, jolla tuulivoimasta saadaan mahdollisimman kestävä energiatuotantomuoto. Tämä edellyttää että

·         Käynnistetään puolueeton tutkimus terveyshaitoista

·         Tariffin piirissä oleva tuulivoima on rakennettava riittävän kauas ihmisasutuksesta.

·         Tuulivoimaan käytettävä yhteiskunnan tuki minimoidaan ja tuki suunnataan kansantalouttamme paremmin tukevaan energiantuotantoon



Siikajoen ”tuulivoimakunnassa” 14.1.2016



Elina Mehtätalo                                       Markku Mehtätalo
MMM, metsänhoitaja                              MMM, Metsänhoitaja
yrittäjä                                                      Metsävarapalvelut (Suomen metsäkeskus/ OTSO)