sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

JAKK ja väärinkäytökset

Oli se minusta oikea ihme, kun kuulin, että Jalasjärven kruunun jalokivi, aikuiskoulutuskeskus JAKK, joutui maksamaan takaisin valtiolta saatuja avustuksia. Ei se mitenkään meinannut minun kallooni mahtua, sillä luulin tuntevani koulutuskeskuksen vähintään yhtä hyvin kuin omat taskuni. En sitten tuntenutkaan, sillä vaikka olin ennen eläkkeelle jäämistäni työskennellyt kyseisessä talossa vuosia, ei minulle sitten vissiin niitä syvimpiä saloja uskottu.

No, olihan se iso talo, ja toimipisteitä yli kymmenellä paikkakunnalla, mutta kuitenkin. Ihmettelen suuresti kuinka salaisesti onkaan osattu toimia, sillä minäkin sentään olin koulutustoimialavastaava omalla osastollani. Siis oikeasti aika iso pomo, jolle nyt oletettavasti olisi tieto päässyt vuotamaan. Olinkohan minä silloinkin liian ”perussuomalainen” ettei minulle kaikkea uskallettu kertoa. Kun ei kerrottu, niin en nytkään tiedä kaikkia vääryyksiä, joita sanotaan tehdyn. Pahimmasta päästä kai oli se, että kunnan omistama laitos antoi merkonomin koulutusta kunnan omille työntekijöille, jotka olivat jo merkonomeja. Oli kai niitä muitakin samantapaisia juttuja, mutta ei ehkä kuitenkaan enempää kuin keskimäärin kaikilla muillakin oppilaitoksilla, jotka nauttivat valtion tukia ja järjestävät oppisopimuskoulutuksia.

Minulle siis ei asioista kerrottu kai myöskään kireäpipoisuuteni vuoksi. Kyllä minullekin jotain ehdoteltiin, mutta ehdotteluksihan ne jäivät. Hyvin elävästi muistan nyt jo entisen osastonjohtajan sähköpostin: ”Asiakas vie ja me vikistään, se on JAKK:n toimintatapa”. Johon minä kireäpipoisuuttani vastasin: ”Oppisopimuskoulutuksessa annamme vain tutkinnon vaatimusten mukaista koulutusta, se on minun toimintatapani”. Asiakas oli kai pyytänyt jotain koulutusta, joka ei sisältynyt varsinaiseen tutkintoon, joten en ollut sitä sisällyttänyt ohjelmaan. Tuon sähköpostin vaihdon muistan hyvin, vaikka asia sinänsä on jo unohtunut. Minun aikanani ei meidän osastolla tehty vilppiä, eikä kai sen jälkeenkään.

Kun JAKK on kunnan omistama oppilaitos, tuntuu aika kohtuuttomalta, että mahdollisesti muutamien ”nousukkaiden” tekemien virheiden takia pannaan kärsimään koko kunnan veronmaksajat. Julkisuudessa on näkynyt kaikenlaisia tietoja, joista hurjimmat kertovat vuoden, jopa kahdenkin verokertymän suuruisista takaisinmaksueristä. Selvähän se on, että silloin koko kunta menisi konkurssiin. No tuo ei ole varmaa, mutta varmaa sen sijaan on se, että jos väärinkäytöksiä on tapahtunut, ei niitä kuitenkaan ole tapahtunut niin paljoa, että tuo olisi edes lähellä kohtuutta.

Tapauksen seurauksena on JAKK:n henkilökunnasta moni joutunut lähtemään. Minähän en nyt oikeasti tiedä, ketä ne syylliset ovat, mutta sen verran kutinaa on, että ihan ei ole sattunut kohdalleen nuo eronneet ja erotetut. Viran puolesta tietenkin rehtori ok., mutta miksi ei samaa kaavaa noudattaen Mari Kiviniemestä mitään puhuttu? Eikös hänelläkin jotain tekemistä ollut JAKK:n kanssa? Tietysti me voidaan tyytyväisenä hykerrellä… Mari ja Minä… että ei koske meitä. Olen minä vaan niin paha ihminen, että luulen Marin olleen vuosikausia sen verran vahvassa asemassa JAKK:n hallinnossa, että olisi pitänyt tietää. Vai oliko niin, että tutkimukset ajoitettiin tahallaan Marin ajan jälkeen. No, onneksi myös ainakin osittain ennen minun aikaani ja vissiin toisille osastoillekin.

Jälleen olen niin ”perussuomalainen”, että sen Marin heittäisin susille, olkoon kuinka kaunis nainen tahansa. Se on nyt sitä tasa-arvon aikaa. Rötösherroja on ollut kautta aikojen, mutta nyt on myös rötösrouvia. Epäilen vaan, että rötösrouvat ne JAKK:ssakin ovat olleet asialla.

lauantai 21. huhtikuuta 2012

"Kansanedustajan tulee olla nuhteeton Suomen kansalainen", sanoo laki.

"Mediapeliä", sanoi Paavo Väyrynen aikoinaan, kun hävisi presidentinvaaleissa. Nauroin minä silloin muiden suomalaisten kanssa ja ajattelin, että kaikkea se Paavo keksiikin. No, kun en silloin ollut mikään poliittinen henkilö, niin ei tullut edes mieleeni, että siinä jotain perääkin olisi. Paavosta en tiedä, mutta sen tiedän nyt, että siinä olisi voinut olla perää.

Pääsääntöisesti kaikki media on poliittisessa ohjauksessa, täysin riippumatta siitä, julistautuvatko he puolueettomiksi tai jonkin puolueen äänenkannattajiksi. Esimerkiksi sanomalehti julistautuu puolueisiin sitoutumattomaksi heti, kun levikin rajat ”oman puolueen” sisällä on saavutettu. Lehden henkilökunta ei kuitenkaan muutu, joten myös linja pysyy samana.

Olen ajatellut, että en koskaan olisi minkään puolueen jäsen, mutta kyllä minua vain niin suututtaa tuo perussuomalaisten mollaaminen, että täytynee hommata puolueen jäsenkirja.

Miettikääpä nyt tätä!

Kun joku perussuomalainen kirjoittaa omia mielipiteitään blogissa, nousee siitä jumalaton häly ja lehdet antavat tilaa asialle palstakaupalla. Ulkopuolinen painostus on niin kova, että jo pelkkä avustajan mielipide aiheuttaa puolueesta erottamisen.

Kyllä siinä kansaa silmään kustaan, kun tämän tarpeettoman mekkalan taakse kätketään muiden poliitikkojen tekemät todelliset rötökset. Vähällähän se oli, ettei ei Kanervakin jäänyt ilman tuomiota, mutta oli sentään maailman mittakaavan rikos. Oli pako huomioida. James Hirvisaarta ei sentään avustajan rikoksesta tuomittu, mutta puolue kuitenkin erotti miehen määräajaksi. Ehkä se nimenomaan ei ollut oikein, mutta eipä ollut oikein sekään, että Ilkka Kanervaa ei erotettu, vaikka mies sai linnatuomion.

Onhan se tietysti johdonmukaista ja hyvävelihengen mukaistakin. Eihän edes asiakirjan väärennöksestäkään ole syytteitä nostettu, vaikka rikos on mittaluokassaan aivan toista luokkaa. Sama pätee myös moniin lahjusjuttuihin, joista on epäilty useammankin puolueen edustajia.

Olen joskus aikaisemminkin kirjoittanut kansanedustajien rikollisesta menneisyydestä. Sanotaan, että tilaisuus tekee varkaan. Siitäköhän on kysymys, että kansanedustajien joukossa on keskimäärin enemmän rikkeestä, rikkomuksesta tai rikoksesta tuomittuja kuin jossain satunnaisesti valitussa vertailuryhmässä keskimäärin. Kuinkahan paljon niitä olisikaan, jos kaikki epäilyt olisi oikeasti tutkittu ja ne olisi myös viety oikeuteen asti!

Voi hyvä veli tätä Suomen kansaa! Mitenkähän ne Urpilainen ja Soini tätä valtiota kahdestaan pyörittävät, jos kaikki rikolliset poistetaan eduskunnasta?

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Tupakkalaki

Naapurien pieksäminen kerrostalossa on kielletty lailla. On se kumma, että ei edes rappukäytävässä saa yhtään motata, vaikka joskus ihan oikeasti tekisi mieli. Heti vievät käräjille ja pallo jalkaan. No jos totta puhutaan, niin en minä tähän koskaan ole kiusausta tuntenut. Tuli vaan mieleen kun esimerkiksi tupakointi sallitaan, vaikka melkein samasta asiasta on kysymys. Miten niin samasta asiasta? No ajatelkaapa tätä. Jos minä saisin valita, niin mieluummin ottaisin pari mojovaa nyrkiniskua rappukäytävässä vaikkapa kerran kuukaudessa kuin kärsisin koko kuukauden naapurien savuttelusta. Tupakan savulla, tai ainakin hajulla kun tuntuu olevan taipumus kulkeutua naapurihuoneistoihin pitkin ilmastointikanavia. Näin tapahtuu ainakin 70-luvulla rakennetuissa taloissa. Ei ehkä kaikissa, mutta monissa.

Olen kuullut väitettävän, että Suomessa on maailman ankarin tupakkalaki. En voi väittää vastaankaan, mutta sittenkin olen sitä mieltä, että ei kuitenkaan tarpeeksi tiukka. Uskon, että tupakoitsijat eivät ole huonoja ihmisiä, mutta he eivät vain tiedä, kuinka inhottavasti ja jopa haitallisesti he käyttäytyvät. Tupakointia ”vaikeuttavia” lakeja tuskin on säädetty siksi, että tupakoitsija tuhoaa omaa terveyttään, vaan ihan siksi, että halutaan turvata sivullisten terveys ja suojella heitä esimerkiksi hajuhaitoilta, joita tosin yhteiskunta on muutenkin tulvillaan.

Tuo terveyskysymys on monella tupakoitsijalla argumenttina, kun hän koettaa väittää, että on hänen oma asiansa polttaako hän vai ei, koska se on hänen oma terveys, jota hän tuhoaa. No eihän se tietenkään näin ole, jos ja kun hän maksattaa oman saattohoitonsa kustannukset yhteiskunnalla. Syöpähoitojen kustannukset ovat yleensä niin kalliita, että ei kannata edes yrittää puolustella sillä, että on maksanut jo tupakan oston yhteydessä niin paljon veroja yhteiskunnalle, että pitäisi riittää. Vaan kun ei riitä… ei riitä edes menetetyn työajan korvaamiseen ylimääräisten tupakkataukojen takia.

Niin, kallistahan se on, kun pitää rakentaa erillisiä tupakkakatoksia tämän vähemmistön takia, ja sitten he vielä kuluttavat kallista työaikaa niissä juostessaan. On se kuitenkin parannus siihen aikaan, kun hyvin monet polttivat ja polttaa sai melkein missä vain. Se oli todella hirveää aikaa, eikä enää varmaan mitenkään voida selvittää, kuinka moni kuoli tupakoinnin aiheuttamaan syöpään polttamatta itse ainuttakaan savuketta.

Nykyinen tupakkalaki on siis ehdottomasti parannus entiseen, mutta kuitenkin vielä riittämätön. Jos minulla ihan oikeasti olisi valtaa säätää lakeja, niin tupakoinnista tekisin kielletyn. Myös tupakan tuonnin, myynnin ja viljelyn kriminalisoisin. Totta kai siinä kävisi niin kuin kävi kieltolainkin kohdalla, että kansa ei tottelisi, vaan olisi osa, joka pössyttelisi laista huolimatta ja osa joka tekisi niin juuri sen takia. Varmaa on, että myös savukkeiden salakuljetus lisääntyisi. Mitä sitten? Olisihan se tietysti haitta sekin, mutta pieni haitta siihen verrattuna, mitä tupakointi yhä edelleen tässä maassa aiheuttaa. Antamalla rikkomuksista tuntuvat sakkorangaistukset näitä haittoja pystyttäisiin jonkin verran kompensoimaan. Tärkeintä kuitenkin olisi, että ainakin nuoret aloittaisivat tupakoinnin paljon myöhemmin kuin nyt, sillä kyllä siihen saatavuus ja hintakin jotain vaikuttavat. Varmaa olisi, että jokainen tupakoitsija joutuisi vähentämään tupakointiaan, kun kessuttelu ei olisikaan mahdollista ihan julkisesti.

No niin, nyt sitten näette että ihan mahdoton niuhottaja olen. Naiiviuttani kuitenkin uskon, että aikaa myöten tuo tarpeeton tapa häviäisi kokonaan, sillä monikaan meistä ei halua leimautua rikolliseksi vain pelkän tupakoinnin takia. Kun siihen sitten lisätään nuo terveydelliset tosiasiat, niin kyllä pitää olla melko pinttynyt nikotinisti, joka ei ainakin yritä lopettaa.

Totta se on, että tähän asiaan on puututtu hieman liian myöhään, sillä näitä pinttyneitä nikotinisteja on jo ennättänyt syntymään. Ehkäpä tämän kuvittelemani uuden lain myötä pitäisi nikotinisteille tarjota vieroitushoitoa, sillä kyllä sen tiedän, että tupakoinnin lopettaminen on tosi vaikeaa. Jokainen, joka on siinä onnistunut, on kuitenkin oikeasti onnellinen. Myös sellaisen väitteen uskallan heittää, että melkein jokainen tupakoitsija on myös joskus yrittänyt lopettaa tupakoinnin. Oikeasti tämä laki siis palvelisi kaikkia ihmisiä.

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Tasa-arvo

Vaikka olenkin suomalainen, niin silti en aina ymmärrä tätä suomalaista termistöä ja sen käyttöä. Otetaanpa nyt esimerkiksi sana tasa-arvo. Tämän sanan varjolla on puolustettu ja vastustettu milloin mitäkin asiaa, ilman että asialla sinänsä on mitään tekemistä todellisen tasa-arvon kanssa. Poliitikot olettavat itsellään olevan sen kaiken viisauden, jonka kansa on luovuttanut heidän käyttöönsä, mutta kuitenkin näin yksinkertaisessa asiassa se lipsuu melko pahasti. Olen syvästi tietoinen, että olen kirjoittanut tästä asiasta aikaisemminkin, mutta kun ei vain mahdu minun päähäni, että vanhat tasa-arvon määritelmät heitetään roskiin ihan noin vain. Siispä vielä muutama esimerkki.

Aloitetaanpa vaikka näistä sukupuolikiintiöistä, joita sovelletaan lähes kaikkeen muuhun paitsi synnytykseen. Sitäkin kai suunnitellaan. Kuinka yksinkertaisesti voi olla oikeudenmukaista, että pelkän sukupuolen perusteella joku voi jossakin tilanteessa ohittaa asioista kaikin puolin paremmin perillä olevan henkilön. Tasa-arvon nimissä tehdään täysin epäoikeudenmukainen ja jopa laiton ratkaisu. Sukupuoleen perustuva syrjintä on nimittäin laissa kielletty ja sukupuolikiintiöt näin ollen myös lainvastaisia. Nämä kiintiöt ovat poliittisesti hyväksyttyjä, vaikka toisaalta suurin osa ihmisistä myöntääkin, että todellista tasa-arvoa on se, että kaikki tehtävät täytetään mahdollisimman pätevillä ihmisillä ikään, poliittiseen kantaan tai sukupuoleen katsomatta. Kuitenkin on lähes aina niin, varsinkin julkisissa tehtävissä, että joku näistä asioista on syrjinnän peruste.

Nuo sukupuolikiintiöt ovat siis aika pahasti hanurista, mutta ei jää paljon jälkeen tämä kivikaudenaikainen kielilakimmekaan. Hallitus istui kehysriihessä päiväkausia polttaen takapuoli savuten veronmaksajien rahoja, tavoitteenaan saada kansalta lisää rahaa tuhlattujen tilalle. Oikeasti täysin turhaa, sillä Kuusamon hangilla hiihtäessäni olen keksinyt yksinkertaisen ratkaisun, jonka avulla säästettäisiin ainakin miljardi, ehkä enemmänkin, joka vuosi: lLopetetaan tuo hölmöily kaksikielisestä Suomesta. Eihän Suomi oikeasti ole edes kaksikielinen, vaikka täällä onkin noin 290 000 äidinkielenään ruotsia puhuvaa ihmistä. Ruotsissa on lähes puoli miljoonaa suomenkielistä, eikä kenenkään mieleen ole tullut julistaa Ruotsia sen perusteella kaksikieliseksi maaksi.
Ruotsinkielisten nauttimat erivapaudet ovat paitsi kalliita, niin myös erittäin epätasa-arvoisia. Jos virastoissa halutaan turvata kaikille palvelut omalla äidinkielellään, on se tietysti mahdollista, kunhan muistetaan, että ruotsinkieliset eivät ole ainoa kielellinen vähemmistömme. Olipa miten tahansa, tätäkään tehtävää ei tulisi sälyttää Karjalassa asuville lapsillemme, vaan se on yksinomaan valtiovallan tehtävä. Virkamiesten kielitaitovaatimukset voidaan kyllä säilyttää ilman pakkoruotsia. Todella tasa-arvoista kielipolitiikkaa olisi se, että virkamiesten kielitaitovaatimukset päätettäisiin tapauskohtaisesti tarpeen mukaan ja kouluissa opetettaisiin kaikkia naapureittemme kieliä, kuten venäjää, viroa ja ruotsia. Siitä saisi sitten jokainen valita tahtonsa ja tarpeensa mukaisesti sopivan lisukkeen maailman kielen englannin lisäksi.

Ihan hirvittää ruveta puhumaan sukupuolineutraalista avioliitosta. Varmasti on olemassa sukupuolineutraaleja ihmisiä, mutta minä en tunne ainuttakaan. Kaipa tällä tarkoitetaankin homojen ja lesbojen oikeutta avioliittoon. Jotenkin omituisesti tässäkin on vedottu tasa-arvoon. Varmasti Suomessa tapahtuu syrjintää myös sukupuolisen suuntautumisen vuoksi. Se on valitettavaa, mutta avioliittolaki ei ole mitenkään epätasa-arvoinen. Se nyt vaan on niin, että Suomessa avioliitto on miehen ja naisen välinen instituutio, joka on sallittu kaikille ihmisille. Tämä koskee myös homo-miehiä ja lesbo-naisia. En koskaan ole kuullut, että pappi olisi kieltäytynyt vihkimästä paria, jossa vaikkapa sulhanen olisi homo ja morsian jotain muuta. Jotenkin kyllä ymmärrän, että nämä seksuaaliset vähemmistöt eivät halua solmia tällaista liittoa ja se on ihan ok. Niin kuin avioliittolaki on tasa-arvoinen, niin on sellainen myös laki rekisteröidystä parisuhteesta. Siinä ei puhuta avioliitosta, mutta se ei millään tavalla rajoita parien sukupuolta, eikä näin ollen myöskään sukupuolista suuntautumista.

Tasa-arvoa on siis se, että samat lait koskevat kaikkia ihmisiä ja että heitä kohdellaan lain edessä tasa-arvoisesti. Ehkä tähän ei ole vielä Suomessakaan päästy, mutta ainakin siihen on pyrittävä. Asiaa ei ainakaan edistä se, että joillekin ryhmille säädellään erillisiä, yleisestä lainsäädännöstä poikkeavia, lakeja.

Kokonaan oma lukunsa on ihmisarvokysymykset, jotka koskevat ihmisiä, joilla ei ole vammaisuuden, sairauden tai jonkin muun syyn takia mahdollisuus olla tasa-arvoisia valtaväestön kanssa. Heitä koskeva erillinen lainsäädäntö liittyy humanismiin, ei tasa-arvoon. Humanistisissakin asioissa meillä olisi paljon tekemistä.

perjantai 6. huhtikuuta 2012

Taasko meitä kustiin silmään

Kyllä minä niin mieleni pahoitan siitä, kun kansaa kustaan silmään. Aina päätän, että kirjoitan tähän blogiini vain Kalajoen asioita ja kerta toisensa jälkeen joudun kääntämään takkini. Kohtahan minä olen melkein täysverinen poliitikko, niin usein olen joutunut sanani syömään. Jonkinlainen lohdutus lienee se, että en ole näitä lupauksia antanut muille kun itselleni.

Katselin taas kerran kun herrat keskustelivat televisiossa. Olen pitänyt mielessäni luetteloa niistä kansanedustajista, jotka mielestäni ovat paikkansa täyttäneet. Olen ainakin yrittänyt tehdä sen ihan ilman puoluerajoja ja niinpä nämä 21 edustajaa jakautuvat lähes kaikkiin puolueisiin. Nimiä en nyt rupea luettelemaan, mutta taitaa se olla niin, että vain RKP jää ihan ilman ”pätevää” kansanedustajaa, tässä minun listassani. Miettikääpä tätä: vain kymmenen prosenttia koko eduskunnasta.

Ainut Kokoomuksen edustaja listassani on ollut Ben Zyskowicz, siksi minä kai sitten sen mieleni pahoitinkin, kun huomasin hänen ihan ilman kritiikkiä ajautuneen Kataisen mukana kansankusettajien joukkoon. Tottahan Benin se pitäisi tietää, että rahan syytäminen Kreikkaan on oikeasti vailla minkäänlaisia perusteita ja tulee takuulla jatkossa aiheuttamaan vaikeuksia Suomelle. Mahdottoman huono esimerkki oli amerikkalaisen Lehman-pankin romahdus ja sen aiheuttama talouslama Euroopassa. Ensinnäkään ei ole olemassa mitään toteen näytettyä mekanismia, mikä todistaisi laman aiheutuneen juuri tästä. Tosin on luultavaa, että se vaikutti Yhdysvaltain lamaan, joka heijastui kyllä Eurooppaan. Tähän Yhdysvaltain lamaan vaikutti myös moni muu tekijä. Oikeasti on siis kysymys kansan pelottelusta, sillä ei ole luultavaa, että edes Zyskowicz tosissaan uskoo, että Kreikka pystyy heiluttamaan maailman taloutta samaan tapaan kuin Yhdysvallat.

Koko Kreikan avussa onkin kyse saksalaisten ja ranskalaisten pankkien tukemisesta ja niiden luottotappioiden minimoimisesta. Ne tuskin edes olisivat kaatuneet, vaikka Kreikka jättäisi velkansa maksamatta, kuten nyt jättääkin. Jos Saksa ja Ranska oikeasti uskoisivat näiden pankkien luottotappioiden aiheuttavan eurooppalaisen laman, eivät nämä pankkiensa auttamiseen Suomen apua olisi tarvinneet. Eihän tämä auttaminen oikeasti edes EU:lle kuulunutkaan, vaan oli todella näiden maiden sisäinen asia. Merkelin ovela vetohan tämä vain oli. Miksi maksaa yksin, kun on olemassa tolloja suomalaisiakin. Kai nämä nyt mukisematta maksavat, kun maksoivat Neuvostoliitollekin suuret sotakorvaukset, eivätkä lainkaan murisseet, että Saksa ei maksanut Suomelle, vaikka kansainvälinen oikeus oli niin päättänyt. Mikä helkkarin tarve meillä on olla kansainvälisen pilkan kohde ihan jatkuvasti. Jos joku keksii nimetä Jutta Urpilaisen Euroopan parhaaksi valtionvarainministeriksi, niin ei sitä pidä pitää minään kunnianosoituksena. Kyllä se on ”höpläytystä”, jolla saadaan Jutta syömään isompiensa kädestä. Juuri näin meneteltiin aikaisemmin myös Kataisen kohdalla ja kas vain, nyt saa Merkel ja kumppanit ihan vapaasti taluttaa miestä korvasta.

Alemmuudentuntoista Suomen kansaa höpläytetään nyt oikein olan takaa, ja pahinta kaikessa on, että siihen osallistuvat omat poliitikkomme, joita minäkin olen joskus arvostanut.

Kaipailen aidosti niitä aikoja, jolloin Suomi oli oikeasti korruptiovapaa maa. Lakia rikkoneet poliitikot vietiin jopa Valtakunnan oikeuteen ja niille lätkäistiin tuomioita. Lieviä toki, mutta tuomioita kuitenkin. Nykyinen käytäntö on se, että pelkkä asiakirjan väärennös ei johda edes syytteeseen. Ministerin tekemät lahjuksenomaiset asuntokaupat eivät mitenkään kuulu julkisen vallan lainvalvojille, vaikka heidän tehtävänsä tosiasiallisesti olisikin valvoa paitsi ministerien virkatoimien lainmukaisuutta, niin myös ministerin ja kansanedustajien nuhteettomuutta.

Ei se niin saa olla, että varsinaisen virkatoimensa ulkopuolella ministeri saa tehdä ihan mitä tahansa. Kyllä ministerille pitäisi voida asettaa kaksinkertainen kunniallisuusvaatimus, kun kerran voidaan maksaa kaksinkertaista palkkaakin.

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Katainen ja ketkuilu

Heti tähän alkuun lainaan itseäni. ”Venäjällä mafiaan kuuluminen antaa lähes yhtä vahvan syytesuojan kuin Suomessa hyvävelijärjestelmä.” Tämä oli siis itseni lainaus vielä ilmestymättömästä muistelmateoksestani ”Projekti”. Suomalaisesta korruptiosta väläyttelen siinä muutakin, joten odottakaa vain sen ilmestymistä.

Kyllä se on harva kerat, kun minä tässä blogissa olen ketään poliitikkoa nimeltä maininnut. Joskus ehkä jonkun, kun on oikein todella törkeästi kansaa kusettanut. Tuo Jyrkikin on saanut virnuilla melko vapaasti, vaikka aina olen ajatellut, että ei herralla varmasti ole puhtaat jauhot pussissa. Jotenkin olen pitänyt kaveria kuitenkin nappulasarjalaisena, niin suuren puolueen puheenjohtaja kun onkin. Oikeasti se on koko puolueelle häpeäksi, että herra on nyt kärähtänyt asiakirjan väärennöksestä. Toki syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen, ihan niin kuin hyvävelijärjestelmässä kuuluukin. Jätetään joko syyttämättä tai sitten kuitenkin tuomitsematta, jos joku isompijalkainen poliitikko sattuisi niin pahasti töpeksimään, että ei mitenkään voi jäädä syytteen ulkopuolelle. Parhaassa tapauksessa oikeudenkäyntejä venytetään niin kauan kuin on tarpeellista, että kansa pahimmat jutut unohtaa ja koko asia vesittyy. Näinhän on käymässä nyt esimerkiksi Kaikkosen ja Kanervan rikoksille.

Suomalaisen politiikan kannalta tämä on todella häpeällistä. Oikeuslaitoksestamme ei anna hyvää kuvaa se, että poliitikkoja kohdellaan näin epätasa-arvoisesti muihin ihmisiin ja jopa joihinkin toisiin poliitikkoihin verrattuna. Melko varma olen, että kansa tulee vastaisuudessakin äänestämään Perussuomalaisia, tai jää kokonaan kotiin, jos nuo poliitikkojen rikokset ja niitä suojeleva hyvävelijärjestelmä tulee yleiseen tietoisuuteen. Meidän oikeuslaitoksemme maine ei mitenkään puhdistu sillä, että jollekin Jussi Halla-aholle tai James Hirvisaarelle paiskataan tuomioita pelkän mielipiteen ilmaisusta. Sehän vain huonontaa järjestelmän mainetta ja tuo mieleen Venäjän oikeuslaitoksen, jossa tuomioita jaellaan ulkonäön, varallisuuden ja poliittisen mielipiteen perusteella. No joo… Venäjästä puhuttaessa, minun täytyy sanoa että mitään faktatietoa tuo ei tietenkään ole. Sanotaan nyt vaikka että se on vain se vaikutelma, jonka olen saanut sieltä. Sama vaikutelma syntyy myös suomalaisesta oikeusjärjestelmästä.

Politiikan sisällä… hallituksessa ja eduskunnassa.. tapahtuu samanlaista kähmintää kuin politiikan ulkopuolellakin. Poliitikkojen oma hyvävelijärjestelmä onnistui pesemään puhtaaksi Wallinin valheet ja siunasi valtiolle kalliiksi tulevat puolustusvoimien ”säästöt”. Vielä en tiedä, mitä esimerkiksi kokoomus sai vaihdossa, mutta ei tämä ilmaista ollut, siitä olen jokseenkin varma. Luultavaa on, että paljon puhuttu kuntauudistus viedään läpi samanlaisilla korruption koukeroilla. Tämän homman motiiveja en vielä tiedä, mutta kaipa nekin selviävät aikanaan. Selvää kuitenkin on, että säästöjä ei missään tapauksessa näin synny ja sen luulisi ministerienkin ymmärtävän, vaikka eivät laskea osaisikaan.

Suomi on tuhansien järvien ja satojen tuhansien tollojen maa. Kuitenkin ahkeran kansan ansiosta se on pystynyt säilyttämään korkean luottoluokituksen huolimatta sisäisestä korruptiosta ja kelvottomista ministereistä.

Kyllä tämä kansa ansaitsisi paremman hallituksen, rehelliset poliitikot ja aidosti korruptiovapaan maan.