Voi Jussi sinua minkä teit

Eihän se nyt mikään synti ole, että yrittää parantaa urheilutuloksiaan kaikilla mahdollisilla, sallituilla keinoilla. Synti on sen sijaan valehtelu, ja erityisen suureksi tämän synnin tekee se, että valehtelija on suomalaisen urheilukansan suursuosikki.  

En varmasti ole ainut, joka koki suuren pettymyksen tuon suomalaisen dokumenttifilmin tultua julkisuuteen. Filmissähän kerrottiin, kuinka Juha Mieto oli kysellyt neuvoja Kaarlo Kangasniemeltä anabolisten steroidien käytöstä. Ja olihan Kalle neuvonut. Pettymys minulle ei toki ollut se, että dopingsääntöjä oli muutettu 70-luvun loppupuolella; se mikä aikaisemmin oli sallittua, kiellettiin silloin.  Missään tapauksessa en väitä, että Juha Mieto olisi käyttänyt kiellettyjä menetelmiä, mutta kyllä minä epäilen, että hän nyt hädissään syyllistyi totuuden vääristelyyn.  Jos nyt väittäisin, että Mieto valehtelee kieltäessään tämän silloin niin yleisen ”harjoittelumenetelmän”. olisi se tietysti epäkorrektia tätä kansallissankaria kohtaan, mutta aivan yhtä epäkorrektia oli Juha Miedon väite, että Kaarlo Kangasniemi valehteli. Ei Kalle valehdellut, se on minun vankkumaton käsitykseni asioista, eikä se käsitys pohjaudu ainoastaan tuohon suomalaiseen dokumenttiin, jota en ole edes nähnyt.

Mihin tämä käsitys sitten pohjautuu?   Se pohjautuu niihin kokemuksiin, joita itsellänikin oli 60-luvun lopun ja 70-luvun alun urheiluelämästä.  En tiedä miten itse olisin silloin suhtautunut näihin aineisiin, jos niitä olisi minulle tarjottu. Urheilijana en ollut lähelläkään kansainvälistä huippua, joten niitä ei tarjottu ja tuo kysymys jää ikuisesti vaille vastausta. Täytyy muistaa, että se mikä ei ollut kiellettyä, oli sallittua, ja monenlaisia lisäaineita ja ravinnonlisiä kyllä käytettiin. Miten minulla sitten oli niitä kokemuksia? No ei todellakaan henkilökohtaisia kokemuksia aineiden käytöstä, sillä hunajaa ja Mellisatenia ei ”aineiksi” varmaankaan laskettu.  Silloin kuitenkin ihmettelin muutamien seurakavereitteni nopeaa nousua huipulle.  Pääsääntöisesti tämä tapahtui juuri voimaa vaativissa lajeissa, joten silloin jo epäilin, että ihan pelkän Mellisatinin voimalla se ei tapahtunut.  70-luvun alussa istuin kapakassa erään Ruotsiin muuttaneen painonnostajan kanssal ja jo silloin hän vihjaili menetelmistäl joilla ruotsalaiset painonnostajat ovat parantaneet tuloksiaan. Selkeästi dopingista ei puhuttu, sillä eihän sellaista oikeasti edes ollut.  Kun myöhemmin näistä aineista on alettu puhua, muistin hyvin nuo keskustelut, ja minulle syntyi käsitys, että juuri painonnostajat olivat käytön edelläkävijöitä. 

Jos ne eivät olleet kiellettyjä, ja jos kaikki niitä käyttivät, miksi sitten olen pettynyt?

No en minä siihen käyttöön olekaan pettynyt. Se oli sitä aikaa, eikä se siitä enää miksikään muutu.  Pettynyt olen siihen, että rehtiydellään ratsastanut Juha Mieto kieltää ilmiselvän asian. Minun mielestäni hän leimaa valehtelijaksi Kaarlo Kangasniemen, joka rehellisesti on myöntänyt oman dopingin käytön. Synti ei siis ole se, että on aikanaan elänyt ”maan tavan” mukaan ja uskonut kenties oman valmentajansa ohjeita. Synti on se, että nyt syyllistyy valehteluun ja leimaa valehtelijaksi toisen urheilijan.

Jos tässä nyt erilaisia väitteitä on uskottava, niin kyllä minä Kaarlo Kangasniemeä uskon. En ainoastaan siksi, että dopingtoimikunnan puheenjohtaja Timo Seppäläkin häneen uskoo, vaan myös siksi, että se vahvistaa omaa aikaisempaa käsitystäni näistä asioista.