sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Se suuri puhallus


Osaan hyvin kuvitella tunnelman, joka vallitsi erään nimeltä mainitsemattoman tuulivoimayhtiön kahvihuoneessa, kun toimitusjohtaja kuljetti sinne kirjettä, jonka oli saanut melkein ikänsä energia-allalla työskennellyltä diplomi-insinööriltä ja jossa melkein pantiin kyseenalaiseksi heidän suunnittelemansa suuri puhallus, joka kohdistui veromaksajien kukkaroon. Onko todella niin, että ei edes Suomen kansaa saa enää ryöstää, vaikka se on ollut maan tapa kautta aikojen.

”Ei hätää”, sanoi insinööri Möttönen. Ei kukaan ota tosissaan tuota eläkeäijää, kunhan vain pidämme hyvällä tuulella vihreiden Ville Niinistöä, jonka asiantuntemusta ei kukaan epäile. Ei siis epäile, että hänellä olisi mitään asiantuntemusta, joten hänelle voidaan syöttää mitä tahansa puppua. Ikiajathan Suomessa on uskottu politiikkojen sanaan, ja he ovat lähes aina onnistuneet vaientamaan järkevät päätökset ja asiantuntijoiden mielipiteet. Tuskinpa tuo kalajokinen eläkeäijä voi esittää sellaisia argumentteja, etteikö heidän uusi kansanedustaja vihreine aatteineen niitä saisi kumottua. Meidän tulee vain suhtautua tuohon kirjeeseen mahdollisimman vähättelevästi ja pyrkiä vesittämään koko asia. Eikös meillä ole joku siivooja, jolle voitaisiin antaa yhtiön paperia ja kirjekuori, jotta hän voisi vastata tuohon kirjeeseen. Ei panna siihen kukaan nimeämme, niin vaikuttaisi ikään kuin tuollaisia asioita käsiteltäisiin lattiatasolla.

Totta kai yhä edelleen saa suomalaisia veronmaksajia riistää, eihän meistä kukaan pystyisi maksamaan myllyjen tuomaa tappiota. Kunhan vain pidämme huolen, että emme kastele jalkojamme emmekä osta palaakaan maata, ettei vain purkuvelvollisuus aikanaan koskisi meitä. Ovathan kunnat saaneet rahaa jo rakennusluvista ja muutkin maanomistajat reilun vuokratulon, niin että onhan se jonkinlainen kompensaatio purkukustannuksista, vaikka ei ihan kokonaan niitä katakaan.

Niin päätettiin siis, että siivooja Lyyli Luuttu lähetti kirjeen yhtiön paperille kirjoitettuna, eikä kukaan sitä allekirjoittanut. Allekirjoitushan olisi osoittanut jonkin ihmisen kirjoittaneen sen, ja samalla se saattaisi langettaa jonkinlaisen vastuun. Olisihan aivan kohtuutonta, jos jonkun pitäisi vastata koko maata koskevasta tuhosta ja häiriöstä.

No kaikki tuo edellä oleva on vain pelkkää kuvittelua, siltä osin kuin se koskee kahvihuoneen tapahtumia. En ihan oikeasti edes tiedä, kuka kyseisen kirjeen lähetti, mutta jotain tietysti tiedän, sillä tuo DI olin minä. Kyllä voin vakuuttaa, että tuon kirjeen yhtiölle lähetin ja yhtiön paperille kirjoitetun nimettömän kirjeen sain vastaukseksi. Tarkoin en rupea kirjeiden sisältöjä nyt avaamaan, mutta jonkinlaisen kuvan ihmisten sivistystasosta kertoo se, että asialliseen kirjeeseen vastattiin varsin ylimieliseen sävyyn, aivan kuin oikeasti olisi hyväksyttävää, että suomalaisia veronmaksajia on suorastaan oikeus jymäyttää. Allekirjoituksen puuttuminen oli vain eräänlainen piste i:n päälle.


 En minä aio eläkepäiviäni tuhlata myllyn rakentajien kanssa riitelyyn, mutta kyllä kansa saisi hieman herätä. Uskon, että hyvin suuri osa voimayhtiöiden henkilökunnasta on varsin hyvin perillä voimaloiden utopistisuudesta, mutta kukapa leivän suustaan sylkisi, jos nälkä on!

Tässä tapauksessa lopullinen vastuu siirretään poliitikoille, jotka taas tapansa mukaan siirtävät sen edelliselle hallitukselle. Tehtyjä mokauksia on kuitenkin niin paljon, että yksi tuulivoimapuhallus häipyy menneisyyden suohon, ja kun viimeinenkin törötin on kaadettu, ei kukaan edes muista tuota kansakuntamme typeryyden pyhää hetkeä. Saksan media on kyllä jo nyt asiasta varoitellut, mutta onneksi vain hyvin pieni osa suomalaisista ymmärtää saksaa ja vielä pienempi osa seuraa sikäläistä mediaa.

Vähättelevästä asenteesta kertoo se, että suomalaisen tuulivoimayhtiön tiedottaja sanoi: ”Tämä on erittäin harvinaista”, kun merikotka kuoli tuulivoimalan roottorin lapaan. Kaikki on niin suhteellista. Saksa on vain hieman pinta-alaltaan Suomea suurempi maa, mutta siellä ilmoitetaan että lintuja kuolee noin 100 000 per vuosi. Tuskinpa tuo määrä Suomessa on merkittävästi vähäisempi, kun se suhteutetaan myllyjen määrään. Ei siis mitenkään harvinaista.

2 kommenttia:

  1. Ja täällähän ei myöskään suostuta kuuntelemaan/uskomaan muiden maiden yliopistojen tutkimustuloksia koskien tuulivoimaa ja esim. infraääniä. Jopa Kalajoen paikallislehdessä oli juttu kuinka ihminen ei voi sairastua äänestä jota ei kuule. Tohtorismiehen tai minkälieneen tutkijan sanomaa... Ei ehkä kuule, mutta tuntee. Vähättelevä asenne siis jatkuu myös sen suhteen, jos valitat kokevasi meluhaittoja myllyistä niin se vika on siellä sinun korvien välissäsi ja asenteissasi koskien tuulivoimaa. Pirun myllyjä ne ovat!

    VastaaPoista
  2. http://www.windvigilance.com/about-adverse-health-effects/low-frequency-noise-infrasound-and-wind-turbines#_edn1

    VastaaPoista