Kuuden euron pizza

Suomen viranomaiset ovat nyt keksineet aivan uuden menetelmän vaikeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista perustamalla ns. pizzapoliisin. Varmasti on tarvittu suuri määrä tutkimustyötä ja veronmaksajien rahojen tuhlausta, että lopulta on onnistuttu vetäisemään raja kuuteen euroon. Jo ammoisina aikoina poliisi on epäillyt, että halvimpia pizzoja pyörittävät pizzakokit ovat ulkomaalaisia, sillä onhan kaikki muukin ruoka ulkomailla halvempaa kuin Suomessa.

Olikohan se Kausalassa, Iitissä tai jossakin siellä päin, kun haastattelin erästä pizzerian pyörittäjää. Saaplarin ”mamu” oli saanut yrityksensä pyörimään paikassa, jossa moni suomalainen oli yrittänyt, mutta päätynyt joko konkurssiin tai muuten vain toiminnan lopettamiseen. Kyllä minä tätä vähän ihmettelin, vaikka aikoinani Ruotsissa työskennellessäni olinkin oppinut huomaamaan, että eivät suomalaiset juurikaan sen ahkerampia ole kuin muutkaan ulkomaalaiset. Suomalaiset tekivät siellä pääsääntöisesti kaikki paskatyöt, niin kuin muutkin ”mamut”, mutta eivät he siinäkään parempia olleet kuin ”juksut, krekut tai turkkilaiset”. Enemmänkin vaikutti siltä, että he olivat vain sekoittaneet kaksi samalla kirjaimella alkanutta sanaa keskenään. Nämä sanat oivat ahneus ja ahkeruus.

Kun Iitissä pizzoja pyörittävältä ”mamulta” kysyttiin, että miten tämä oli mahdollista, tämä vastasi yksinkertaisesti: ”Työhän se ainut poppakonsti on. Koko perhe on yrityksessä mukana, ja kun aamulla lähtee töihin ja illalla lopettaa, niin siinä se juju piilee. Täytyy vaan tehdä pitkää päivää ja panna puoti kiinni vasta sitten, kun viimeinenkin asiakas on lähtenyt. Joskus se saattaa kyllä käydä hieman voimille, mutta kun suomalaisten työllistäminen on niin vaivaloista ja kallista, on mentävä näillä eväillä. Ajakaa vaan meidät ulkomaalaiset pois täältä, jääpähän tähänkin tyhjää liiketilaa.”

Henkilökohtaisesti en osaa riidellä siitä, onko pizzan oikeampi hinta 6 euroa vai 8 euroa vai jotain aivan muuta. Kyse onkin varmaan siitä, mitä tällä rahalla saadaan. Epäilen, että sellaisia pizzoja, joita ulkomailla olen syönyt, ei varmasti noilla hinnoilla. Turkkilainenkin pizzakokki joutuu Suomessa paistamaan suomalaisia lättyjä. Niitä saa muutamalla eurolla, ja hintojen vaihtelu johtuu kahdesta jo aikaisemmin mainitusta sanasta… ahneus ja ahkeruus.

Se, mikä minut tässä herättikin, ehkä vähän kiukuttikin, on suomalaisen viranomaisen valinta  -juuri pizza - vainon kohteeksi. On yleisesti tunnettua, että pizza on tuontituote ja useat pizzerioiden omistajat ovat ulkomaalaisia. Pääsääntöisesti vaino siis kohdistuu heihin. Juuri siihen ahkerimpaan ”mamuryhmään”, joka tuo työtä ja hyvinvointia Suomeen. Minun käsitykseni on, että pizzan hinnalla ei voida erotella huijaria kunnon yrittäjästä. Saattaa hyvinkin olla, että 6 euron pizzojen valmistajat kiertävät veroja, muta yhtä suurella todennäköisyydellä myös 8 euron pizzojen myyjät sitä tekevät. 8 euron pizza-kauppias vain kiertää pari euroa enemmän. Luulen kuitenkin, että tuolta sektorilta ette kunnon konnia napaa, vaan vaikeutatte ”mamujen” kotoutumista. Voihan se ollakin tuon idean isän ajatus, sillä kyllä rasisteja löytyy myös viranomaisista.

Yksi suuri veronkiertäjäryhmä löytyy muuten markkinamiehistä, jotka myyvät tavaraa toreilla eivätkä kovin kärkkäitä ole kuitteja tyrkyttämään ja vain harvalle kelpaa pankkikortti. No, totuuden nimessä …. pikkunilkkejä ovat nämäkin.

Taidan lähteä tästä syömään kuuden euron pizzan. Kalliimpaan ei ole varaa, kun täytyy maksaa pizzapoliisien palkka.