Kansa joka pimeydessä vaeltaa

Sellaista se on.. Kun Suomessa ollaan eri mieltä, ollaan kollektiivisesti eri mieltä ja tämä erimielisyys sotketaan lähes kaikkiin inhimillisen elämän toimintoihin. Luulen, että tällä hetkellä olen varsin epäpoliittinen henkilö ja avattuani silmät olen ollut huomaavinani selviä eroja ja samankaltaisuuksiakin ihmisten mielipiteissä yli puoluerajojen.  Vasemmistoa äänestävä saattaa mielipiteiltään olla enemmän oikealla kuin moni oikeistoa äänestävä.  Sama tilanne on myös päinvastoin. Äänestyskäyttäytymisessä tämä ei kuitenkaan näy. Sitkeästi äänestetään omien mielipiteiden vastaisesti, koska näin on aina tehty.

Ehkäpä minunkin kirjoituksistani on haisteltavissa oikeistolainen sävy, vaikka monet mielipiteeni ovat selvästi vasemmistolaisia. Varmaan on tullut jo lukijalle selväksi, että kun kyse on minun mielipiteistä, ne pohjautuvat suuresti oikeudenmukaisuuteen.  En ole milloinkaan hyväksynyt sitä, että asioita kannatetaan tai vastustetaan sen mukaan, kuka niitä esittää, eikä niinkään mitä esitetään.

Olen joskus ollut jonkin tasoinen urheilija ja saanut liikkua näissä merkeissä myös ulkomailla.  Ulkomailla ihmeteltiin Suomen lukuisia urheiluliittoja, joista TUL ja SVUL tuntuivat olevan joskus jopa tukkanuottasilla. Urheilijat olivat melko harvoin näiden järjestöjen takana.  Minusta tuli ”porvariliiton” urheilija, koska satuin menemään sellaisen seuran harjoituksiin. Jollekin toiselle oli käynyt kuulemma päinvastoin.

Ymmärrän kyllä, miksi TUL aikoinaan perustettiin, mutta en enää oikein jaksa riemuita sen olemassaolosta. Työväen urheiluliitolla oli aikanaan vahva rooli urheilussakin, mutta kun politiikka alkoi nousta sen agendalla etualalle, saatoin joskus puhua sellaistakin, että se voitiin tulkita TUL:n vastaiseksi. En minä vastustanut TUL:ää, ainoastaan ihmettelin. Viimeinenkin punavanki oli jo vapautettu Tammisaaresta, enkä ainakaan minä kuullut urheilusalilla sanaakaan politiikasta. Olinkohan väärällä salilla? No, tulihan minusta oikeistolaisesti ajatteleva, kun porvariksi haukuttiin, vaikka en minä ihan nuorena edes tiennyt, mikä se sellainen porvari on.  Olin aina luullut että se on joku kauppias.. ja minähän olin nyrkkeilijä ja jalkapalloilija.

En siis vastustanut TUL:n olemassaoloa, mutta hämmästelin sitä.  Tiesin, että SVUL:n seuroissa oli paljon enemmän työväentaustaisia urheilijoita kun TUL:n seuroissa.  Oulun Pyrinnön (SVUL) entisestä kotipalloilijasta tuli TUL:n puheenjohtaja ja Oulun Tarmon (TUL) nyrkkeilijästä tuli Kokoomuksen valtuutettu. 

Jonkunlaiseen liennytykseen on siis nyt jo päästy, mutta vanhoja jääriä nuo liittorajat tuntuvat edelleen sitovan. Luultavaa on kuitenkin, että kokonaisuuden kannalta tuo poliittinen pirstaloituminen on ollut enemmän vahingoksi kuin hyödyksi.

 

Oli aika, jolloin Suomi ei lähettänyt TUL:n urheilijoita olympialaisiinkaan.  En tiedä, menetettiinkö sen seurauksena yhtään mitalia, mutta sen tiedän, että lähellä ainakin oli. Sen tiedän, että ammattinyrkkeilyn Euroopan mestari Olli Mäki olisi ollut suosikki, mikäli olisi päässyt kisoihin.  En tunne kaikkia lajeja, mutta nyrkkeilyn tunnen ja tuon tapauksen tiedän.  Kovasti en ihmettelisi, jos muutkin lajit olisivat saaneet kärsiä urheilujohtajien jääräpäisyydestä.  Monethan heistä eivät koskaan ole urheilleet.

Kansa joka pimeydessä vaeltaa taitaa pysyäkin siellä.