Saksan ja Suomen politiikka

Pidän itseäni melko epäpoliittisena henkilönä, vaikka olenkin ollut tavalla tai toisella mukana puoluetyössä vuosikausia.  Ehkä tämä itseni epäpoliittiseksi mieltäminen on antanut mahdollisuuden tarkkailla toisia hieman syrjästä katsojan silmin. Ei voi mitään sille, että joskus hymyilyttää joidenkin räpiköinti politiikan soisessa maastossa.  Näitä räpiköijiä löytyy niin kunnallispolitiikasta kuin valtakunnan tasoltakin.

Matkallani Saksaan sain tutustua mm. Hampurin kaupunginvaltuuston kokoonpanoon.  Jo tässä sain huomata erilaisuuden suomalaiseen politiikkaan. Hampurin kaupunginvaltuusto vaikuttaa asukasluvultaan lähes Suomen kokoiseen alueeseen ja on hyvinkin verrattavissa siinä suhteessa Suomen eduskuntaan.  Vain jäsenmäärä oli vähäisempi, joka tukisi hyvinkin sitä usein heitettyä ajatusta, että Suomessakin riittäisi puolta vähemmän poliittisesti valittuja päättäjiä.  Totta on se usein kuulemani ajatus, että poliittiset päättäjät vaikeuttavat asiantuntijoiden työtä.  Saksassa tätä ”kompastuskiveä” lieventää hieman se, että suurin osa valtuutetuista edustaa oikeasti jotain todellista ammattia. Joistakin asioista tietämättömät eivät yleensä sotkeennu asioihin, joista eivät mitään ymmärrä. Saksassa kansa vihaakin ns. ”ammattipoliitikkoja”, jotka pyrkivät esiintymään kaikkien alojen ammattilaisina. Puolueiden sisällä kuunnellaan todellisten asiantuntijoiden ääntä, jonka jälkeen muodostetaan puolueen kanta. Se ei voi olla vaikuttamatta talouteen, sillä vaikka puolueilla saattaa olla erilaisia näkemyksiä, on syntynyt lopputulos usein kohtuullisen hyvä.

Hampurin kaupunginvaltuustossa on vain viisi puoluetta, joka hieman helpottaa päätöksentekoa. Suurimmat puolueet ovat SPD, joka on hyvin lähellä Suomen vastaavaa puoluetta. Toiseksi suurin puolue Kristillisdemokraatit, joilla ei ole mitään yhteistä Suomen vastaavaan puolueeseen. Saksan Kristillisdemokraatit vastaa lähinnä suomen Kokoomusta. Kolmanneksi suurin puolue on Vihreät. joka aatemaailmaltaan on lähinnä Perussuomalaisia vastaava.  Kaksi kaupunginhallituksen pienintä puoluetta ovat Vasemmisto ja Liberaalit, joilla ei tosiasiallisesti ole muuta merkitystä kuin yksittäisissä asioissa tukipuolueena toimiminen. 

Hampurin kaupunki muodostaa myös osavaltion, joten vertailu Suomen eduskuntaan on siinäkin suhteessa paikallaan.  Sekä valtiollisissa että kunnallisissa valeissa äänikynnys rajoittaa todellisten pienpuolueiden pääsyn parlamenttiin. Kansallisissa vaaleissa äänikynnys on 5% ja kunnallisissa vaaleissa se vaihtelee 3 – 5% välillä. 

 Hampurin raatihuone

Hampurin raatihuoneen aulassa on 7. helmikuuta 2014 asti näyttely, joka koskee sitä eutanasiaa, jota natsin tekivät Neuengammen keskitysleirissä olleille henkisesti ja fyysisesti vammaisille. 

Suomalaisen politiikan kirosana ”puoluekuri” tunnetaan myös Saksassa, mutta saksalaiseen tapaan yksilönvapaudelle annetaan suurempi arvo kuin Suomessa. Se helpottaa myös järkevien päätösten tekoa. Puolueiden väliset erimielisyydet yritetään sopia ennen äänestyksiä.

Ehkä hieman ilkeillen voidaan sanoa, että puoluekuri on se asia, joka antaa Suomen hallitukselle vapaat kädet typerien päätösten tekoon. Saksassa vastaavat tunarit joutuisivat etsimään tekemistä muualta.