Siirtolaiset ja pakolaiset

Olen seurannut näistä kahdesta termistä syntynyttä väittelyä netissä.  Kyse on niistä karjalaisista, jotka joutuivat jättämään kotiseutunsa.  ”…jotakin ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin”, tosin varsin nuorena, kun satuin syntymään samana päivänä kun venäläisten suurhyökkäys alkoi.  Minä olen selvästi pakolainen, koska viime hetkellä onnistuimme pakenemaan sodan jaloista syntymäkaupungistani Pitkärannasta, joka jäi Neuvostoliiton haltuun. Pari muutakin kaupunkia onnistuivat venäläiset valtaamaan, mutta eivät likikään niin suuria alueita kuin Neuvostoliitolle luovutettiin rauhansopimuksella.

Henkilökohtaisesti olen vakuuttunut, että rajaneuvottelijamme olivat hieman munattomia miehiä luovuttaessaan Neuvostoliitolle alueita, joita he eivät onnistuneet valtaamaan.  Valtasivat siis kynällä, koska sota oli varmasti väsyttänyt jo molempia osapuolia, eikä suomalaisetkaan enää halunneet jatkaa kahinaa. Ei riittänyt usko, että sama haluttomuus oli vallalla Neuvostoliitossakin, joten hieman uhittelemalla Neuvostoliitto onnistui piirtämään rajan siihen missä se nyt on.  Näiltä kynällä vallatuilta alueilta pois siirtyneet karjalaiset eivät siis tosiasiallisesti olleet pakolaisia, vaan siirtolaisia.  Tästä seikasta aiheutuu tämä nimitysten sekaisuus.  Toki Karjalaan myös voitiin jäädä, josta minulla on omassa suvussanikin todisteita. Minulla oli vielä 90-luvulla serkku Pietarissa, jonka poika Juri asuu tietojeni mukaan nyt Lahdessa, jonne hän pääsi siirtymään perestroikan aikoihin. Karjalaan jääminen oli kuitenkin erittäin harvinaista.

Sodan seurauksena suomeen siirtyneet karjalaiset, ainakin minun kotiseudullani Keski-Suomessa, käyttivät toisistaan yksiselitteisesti nimitystä siirtolainen. Tämä nimitys piti yksiselitteisesti sisällään sekä pakolaiset että siirtolaiset. On todennäköistä, että asiaan vihkiytymättömät ulkomaalaiset sotkevat nämä kaksi ihmisryhmää keskenään.

Karjalaisuus sinänsä on erittäin merkittävä ryhmä ihmisiä, jotka kaikki eivät suinkaan ole olleet suomalaisia. Karjalaisilla oli mm. oma kieli ja monet heistä olivat ja ovat edelleen venäläisiä, tai neuvostokansalaisia, niin kuin silloin sanottiin. Erittäin suuren ihmisryhmän muodostavat myös ne karjalaiset, jotka aina ovat asuneet Suomen puolella.  Tällä hetkellä he luultavasti muodostavat enemmistön Suomen karjalaisväestöstä. Paikallisissa Karjala-seuroissa he kuitenkin ovat vähemmistönä, koska mm. nämä yhteiset sotakokemukset puuttuvat. Sen lisäksi Karjala-seuroissa on mukana toisen polven siirtolaisia.

Tämän asian haluaisinkin tuoda esille. Suurin osa nyt elävistä karjalaisista on aina asunut Suomessa, tässä joukossa myös nykyinen Karjalan liiton puheenjohtaja kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström.  Heidän varassaan on koko liiton toiminta ihan lähiaikoina.