Herran valittu kansa

Pieni suomalais-ugrilainen ihmisryhmä oli kokoontunut Volgan mutkaan kuuntelemaan luterilaisen jumalan sanaa. ”Te olette herran valittu kansa”, sanoi luterilainen jumala ja ilmoitti samalla: ”Minä tulen johdattamaan teidät maahan, jossa on tosin hieman lunta ja pakkasta, mutta juuri tästä syystä te saatte olla rauhassa ulkomaalaiselta hapatukselta.  Minä suojelen teitä myös kavalilta ryssiltä,  jotka teitä tulevat vainoamaan, mutta kostakaa se heille inhoamalla muslimeja, älkääkä tunteko mitään sääliä niitä ihmisiä kohtaan, jotka jossakin muualla tällä maapallolla ovat joutuneet vainon kohteeksi.”

Niin luterilainen jumala otti kyltin, johon oli kirjoitettu ”Suomi suomalaisille” ja lähti tarpomaan kohden pohjoista metsää.  Tämä pieni ihmisjoukko seurasi tätä kylttiä ja otti sen sanoman omakseen. Lopulta tämä epämääräinen joukkio saapui Laatokka-nimisen järven rannalle, jossa herra puhui kansalle.

”Katsokaa, tämän maan minä annan teille, niin kauas kuin silmä kantaa. Älkää milloinkaan ottako tänne suojiinne muun väriä ihmisiä, tai niitä, jotka nälän tai sodan takia ovat paenneet kotimaastaan, sillä te olette nyt luterilaisen jumalan valittu kansa. Jos satutte näkemään jonkun saamelaisen tain muun epäuskoisen pakanan, ajakaa se niin kauaksi kuin pippuri kasvaa, sillä pippurin kasvattaminen riittäköön heidän elinkeinokseen.”

Menikös se ihan näin ?

Yhä vielä meillä on ihmisiä, jotka uskovat näin tapahtuneen ja vastustavat korvat höröllä lähes kaikenlaista maahanmuuttoa täysin unohtaen sen, että kun tämä vainoojamme ”ryssä” oli kimpussamme, hyvin monet kansat tarjosivat apuaan, kukin kykyjensä mukaan.  Yhä vieläkin yli miljoona suomalaista asuu vieraalla maalla, jonne heidät on toivotettu tervetulleeksi. Tervetulleeksi siksi, että he ovat tuoneet kulttuuria, työvoimaa ja hyvinvointia näihin maihin.

Täysin saman tekisivät myös ulkomaalaiset täällä Suomessa. Kyse on siitä, kuinka me heidän kotouttamisemme pystymme hoitamaan.  Kaikenlainen rasismi heikentää meidän kaikkien mahdollisuutta hyödyntää tätä voimavaraa. Saman tekee tosin myös kotouttamisohjelmien vastainen ”hössöttäminen”, joka vaikeuttaa asiaan vihkiytyneiden ihmisten työtä. Ensimmäinen ja tärkein asia on kielen oppiminen. Vasta sen jälkeen voidaan heidän ammattitaitonsa hyödyntää, ja he voivat sijoittua työmarkkinoille ammattitaitoaan vastaavaan työhön.  On todella väärin, että joku Moskovan yliopiston professori joutuu lakaiseman katuja vain siksi, että joku ”hyväntahtoinen” ihminen on hänelle sen työn osoittanut.

Totta on, että ulkomaalaisten kotouttaminen maksaa, mutta se ei maksa likikään niin paljon kuin maksaa esimerkiksi Suomeen syntyneen suomalaisen kasvattaminen työikäiseksi ja ammattitaitoiseksi.  Totta on myös se, että kaikissa runsaasti ulkomaalaisia vastaanottaneissa maissa on elintaso kasvanut räjähdysmäisesti.

Täällä Suomessa on hymistelty Sveitsin kansanäänestyksen siirtolaisvastaista päätöstä.  Vain harva suomalainen tietää, että tämä oli jo vähintään kolmas tällainen päätös, joka on aina jouduttu perumaan. Harva suomalainen myös tietää, että Sveitsissä kansan neljännes on jo ulkomaalaisia, joten tilannetta ei voi ihan verrata Suomeen.  Ja tosi harva tietää, että juuri nämä ”mamut” ovat tehneet Sveitsistä yhden maailman rikkaimmista valtioista.