tiistai 13. maaliskuuta 2018

Osumia omaan nilkkaan


Suomen työllisyystilanne paranee kyllä, mutta ei meidän hallituksen ansiosta. Sattuu vain niin, että maailman talous on noususuhdanteessa, ja me pääsemme ikään kuin siivellä.  Ei ole epäilystäkään, etteikö Juha Sipilä hallitsisi talouselämän kiemuroita, ja hän tekee varmasti parhaansa Suomen hyvinvoinnin eteen.  Samaa ei kuitenkaan voida sanoa vasemmisto-oppositiosta ja etenkään vihreistä.  Tällä porukalla ei liene käsitystä yhtään mistään.

Tosiasiassa meillä on nyt hyvä hallitus, mutta sen oikeaoppinen työskentely on lähes mahdotonta, sillä joskus tuntuu siltä, että opposition pääasiallinen tarkoitus on romuttaa kaikki hallituksen toimet.  On valitettavaa, että on eräs politiikan sääntö, että ei niinkään ole merkitystä sillä mitä esitetään, vaan sillä kuka esittää.

Jos hallituksen esittämä ”kiky-sopimus” olisi mennyt läpi sellaisenaan, Suomi olisi valtavan hyvässä asemassa ja kaikki saisivat valita työpaikkansa.  Kun ”kiky-sopimus” vesitettiin, ei siitä enää merkittävää hyötyä ollut.  Onneksi oli kansainvälinen noususuhdanne, joka pelasti hieman. 

Väitän, että kansalaisaloite nyt esitetyn työvoiman aktiivimallin kumoamiseksi on myöskin vasemmiston manipuloima. Sen tarkoituksena on estää työttömiä tekemästä mitään hyödyllistä oman toimeentulonsa eteen. Vasemmiston mielestä on siis parempi pitää riittävät työvoimareservit kuin nostaa työllisyysastetta. Ei ole kaukaa haettu toteamus, että se on sama kuin ampuisi omaan nilkkaansa.  Konkreettisesti omaan nilkkaan ampuminen johtaa sairaseläkkeelle, joten yksilön kohdalla asia on järjestyksessä.  Kansantalouden ratkaisu tämä ei kuitenkaan voi olla.

Uskallan väittää, että nykyisen noususuhdanteen aikana olisimme päässeet aika mukavasti karkuun pahimmilta kilpailijoiltamme, jos Sipilän ajama ”kiky-sopimus” olisi mukisematta hyväksytty. Näinhän ei tietenkään voinut olla, ettei tämä hallitus saisi jatkaa vaalien jälkeenkin, eikä Rinteellä olisi mitään mahdollisuutta pääministeriksi.  Toivottavasti ei sellainen onnettomuus meitä kohtaa, sillä tuskin mitään ”synnytystalkoita” parempaa vaihtoehtoa tuo mies pystyy esittämään.


No synnytystalkoita ei Suomessa järjestetä, joten olisi keksittävä jotain muuta. Varmasti on niin, että meillä on tulevaisuudessa työvoimapula, sillä pelkän huoltotaseen takia meillä pitää olla enemmän tekeviä käsiä.  Siihen ei todellakaan auta mitkään synnytystalkoot. Otettakoon siis käyttöön Laura Huhtasaaren hehkuttama Sveitsin malli. Sveitsissähän joka neljäs työikäinen on ulkomaalainen. Käytännössä se tarkoittaisi. että meidän tulisi mitä pikemmin ottaa tänne noin miljoona ulkomaalaista.  

Varmaan tuo monesta tuntuisi pahalta, mutta pakkohan se on, jos aiotte tulevaisuudessa nostaa eläkettänne. Vasemmiston istuttamat rahapuut eivät oikeasti tuota riittävästi seteleitä kaiken maksamiseen. Vai olisivatko nuo puut peräti jääneet istuttamatta?  On helppo luvata melkein mitä vain, mutta joskus tulee lupauksien lunastamisen aika.  Ulkomaalaisten tuomisessa on se hyvä puoli, että yhden ulkomaalaisen kouluttaminen ja kotouttaminen maksaa vain murto-osan siitä, mitä maksaa yhden vastasyntyneen kasvattaminen työtätekeväksi aikuiseksi.   Onni onnettomuudessa on nyt se, että näitä ulkomaalaisia on helposti saatavilla, jopa varsin korkeasti koulutettuja. Minäkin tunnen lukuisia insinöörejä, opettajia ja jopa lääkäreitä.  Heille työ on muutakin kuin rahanansaitsemiskeino, joten työllistäminen ei ole edes ongelma.

Tiedän, että Helsingissä on yliopiston professori kadunlakaisijana. Tietysti se on resurssien tuhlausta, mutta kertoo jotakin asenteesta.  ”Työtähän tämä on” sanoo mies.  Jos ette sanojani usko, kysykää Helsingin kaupungin puhtaanapitolaitokselta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti