Ei oikein tähtiä joukosta nouse

Suomen Yrittäjät pähkäilivät siis hallituksen ministereitä. Jotta nyt joku ei heti sanoisi, että eihän allekirjoittaneella ollut mitään tekemistä tuon yrittäjäjärjestön äänestyksen kanssa, niin täytyy heti aluksi tunnustaa, että ei ollutkaan... siis kovin paljoa. En missään vaiheessa väittänyt osallistuneeni tuhon äänestykseen, mutta sanoin kyllä ruotineeni silloin halitusta. Tämä tapahtui, kun keskustelin erään yrittäjäjärjestömme hallituksen jäsenen kanssa tuosta aiheesta.

Jatkan nyt sitten samasta aiheesta, jonka tuossa keskustelussakin toin esille.

Jos jossakin kunnassa lopetetaan joku koulukyyti siksi, että ei ole kouluakaan, ei se koulukyydin lakkauttaminen ole koulutusleikkaus.

Joskus näyttävät menevän puurot ja vellit sekaisin niin hallitukselta kuin oppositioltakin. Totta on tietysti, että osa hallituksemme ministereitä paistatteli päivää valokuvissa "koulutuslupaus"-kyltin kanssa, jossa vannottiin, että koulutuksesta ei leikata. Leikattiin siitä sitten kuitenkin ja ihan hyvä niin.

Ensinnäkin oli niin, että pari ministeriä ei ole koko hallitus. Toiseksi on myös niin, että kaikki, mikä pantiin koulutusleikkauksen piikkiin, ei suinkaan sitä ole. Minä en muista missään vaiheessa lupausta, jossa sanottiin esimerkiksi, että opintotukia ei leikata.

Opintotuella ei ole mitään tekemistä koulutuksen kanssa. Ehdottomasti kyse on eräästä sosiaalituen muodosta. Liekö sen tarkoituksena sitten kasvattaa vastuuntunnottomia kakaroita vai miksi ei ihmisille kelpaisi valtion takaama opintolaina. Onko mörkönä se, että siinä olisi velvollisuus maksaa takasin? Kyllä yleensä kaikki aiemmin opintovelkansa takaisin maksoivat ja pitivät sitä jopa luonnollisena ja itsestään selvänä asiana. 

Opintotuen saajien osuus alemman korkeakoulututkinnon suorittajista, 2014/2015
Lähde: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-14-1171_fi.htm

Tiedänhän minä, että nämä vasta eilen syntyneet ovat niin tottuneet kaikenasteiseen paapomiseen ja pyllyn pyyhkimiseen, että ihan kauheaa on, jos joku vanhempi ihminen koettaa sanoa, että "ennen oli vähän toisin".

Se vaan on niin, että ennen oli vähän toisin.

Kun yritys ottaa lainan, se otetaan yleensä jotain investointia varten ja se on tarkoitus maksaa takasin. Mielestäni yritystukiakin voidaan maksaa, mutta vain erityistapauksissa. Sama pätee opintotukiin. Niitä voidaan maksaa, mutta vain erityistapauksissa. Olipa kyse yksityisestä ihmisestä, tai yksityisestä yrityksestä, olisi kaikkien tukien oltava harkinnanvaraisia ja kohtuullisia.

Ja jos jotain tukia on maksettu, niin koulutuksen keskeytyessä muun syyn kun sairauden takia tuet takaisin perintään. Opintoihin käytetty raha on investointi tulevaisuuteen aivan samoin kun yritystoimintaan sijoitettu pääoma.

Koulutuksen leikkaukset kyllä olisivat hyvinkin perusteltuja. Kun oppilaitoksiin pääsystä kilpailtiin ja yleensä vielä joululta potkaistiin pari huonointa pois, ei opintoja kovin hevillä keskeytetty, ellei kuulunut noihin poispotkittuihin.

Sellaista se oli. Osa pääsi kouluun, selvitti opintonsa, maksoi velkansa ja kasvoi kunnon kansalaisiksi. Jos joistakin tuli yrittäjiä, niin suurimmalla todennäköisyydellä juuri niistä, jotka eivät päässeet kouluun. Tämän asian todisti minulle tuo mainitsemani hyvin menestynyt yrittäjä. Arvostimme toisiamme ja molemmat eri syistä. Minä arvostin häntä siksi, että hän oli rohkea ja menestynyt yrittäjä. Hän arvosti minua siksi, että olin oppinut ja korkeasti koulutettu ihminen.

Totta puhuen, sanottakoon kaveria vaikka Matiksi. Matti oli tälle yhteiskunnalle monin verroin hyödyllisempi ihminen kuin minä, joka olen saavuttanut oppiarvoni kestävän takapuolen ansiosta ja yhteiskunnan tukien turvin. Teknillisen koulun toki kävin omilla rahoilla äidin takaaman opintolainan turvin. Siitä eteenpäin sitten yhteiskunta kustansi riemun, kunhan minä tein oman osuuteni.

Hulluinta minun mielestäni on, että sen jälkeen, kun tämä ns. suuri ikäluokka on koulutettu, on joka niemehen notkohon saarelmaan perustettu "tekuja" ja kauppaoppilaitoksia. Yliopistot ja yliopistokeskuksetkin ovat levittäytyneet niin, että olen vain odottanut milloin tänne Pitkäsenkylälle tulee joku "yliopistokeskus".

Jos suomalaista yrittäjyyttä halutaan kehittää koulutuksen avulla, niin lopettakaa nyt jo se korkeakoulujen hyysääminen. Yrittäjäkoulutusta ammattikouluihin ja koko ajan varteen otettavana vaihtoehtona itsensä työllistäminen. Olen itse ollut vuosikausia ammattikoulun opettajana, yleensä omien opintojeni välillä, ja todennut, että näin se on. Suunnilleen jokaisella linjalla ja luokalla tähdätään vain siihen, että mennään toisten palvelukseen. Lopulta tulee eteen tämä kysymys, että kenen palvelukseen.

Kuka niitä työpaikkoja jakaa tai tekee? Ihan jokaisen ei tarvitse olla Rovio tai Nokia. Riittää kun olet ahkera ja kätevä.

Appiukkoni, joka oli aikoinaan kyläseppä, tapasi sanoa. "Tee mitä häkkyrää tahansa, niin aina niitä saat kaupaksi yhden joka pitäjään. Suomessa on niin paljon pitäjiä, että sinulla on töitä loppuelämäksesi."