Ei tarvinnut kauaa odottaa

Ei aina voi tietää mitä maailmassa tapahtuu, eivätkä kaikki voi tietää edes tapahtunutta. Oli selvä, että Ylivieskaan kohdistunut lehtikirjoitus herätti myös vastareaktion. Pian tuon kirjoituksen jälkeen ilmestyi Kalajokilaaksolehdessä kolumni, jossa ikään kuin väheksyttiin kirjoituksessa mainittuja asioita. Toki kuitenkin myönnettiin, että tottahan kaikki tapahtunut oli, mutta ikään kuin ne olisivat jotain erillistapahtumia. Sitähän ne tietysti olivatkin, mutta kyllä niistä löytyy yhteinen tekijäkin: pelko ja rasismi.

En väitä, että kaikki Kalajokilaakson asukkaat pelkäisivät, mutta monet aidosti pelkäävät. Minä en toki pelkää, vaikka aihetta ehkä olisikin. Joutuihan vaimonikin tekemään rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta erästä pian kiellettävää rasistijulkaisua kohtaan.

Hänen rikoksensa oli se, että hän halusi auttaa hädässä olevia ihmisiä, silloinkin kun he olivat ulkomaalaisia. On kuulemma sopimatonta käytöstä perussuomalaisilta, joiden olisi nyt ehdottomasti kivitettävä ja solvattava ulkomaalaisia, vaikka siihen ei todellisuudessa olisikaan mitään syytä. Vissiin tuo rasistisuus kuuluu sairauden todelliseen luonteeseen.

En minä mikään messias ole, vaikka ennustukseni usein ovatkin osuneet oikeaan. Ennustan nyt julkisesti, että tuo vaimoani solvannut lehti kielletään melko pian. Pankaa nyt tämä veikkaukseni mieleen, sillä en aio hyppiä lehden raunioilla huutamassa, että "enkös ollut oikeassa". Kun lehti on lakkautettu, asia on minun kohdaltani ohi.

"Odinin enkeleistä" ,vai mitä he nyt olivat, veikkaan jokseenkin samaa. Ennustin, että on vain ajan kysymys, että rikosuutisia kantautuu tuon porukan tekemisistä. Toki tiesin, että porukka vilisee väkivaltarikollisia, joten ei ollut kovin vaikea tuota ennustaa.

Kun aamulla olin kirjoittanut blogini, niin jo iltauutiset kertoivat, että porukan perustaja ja pomo oli saanut tuomion törkeästä pahoinpitelystä, joka oli toteutettu erityisen julmalla tavalla.

Tuo oli tapaus, josta en aiemmin tiennyt mitään ja oli kyllä tapahtunut jo menneisyydessä. Minun ennustukseni koskevat tulevaisuutta ja ne myös toteutuvat, jos viranomaiset eivät tee mitään hajottaakseen nuo väkivaltarikollisten liittoumat.

Kun kuulin tuon uutisen jengijohtajan tuomiosta, en oikein tiennyt pitääkö minun itkeä vai nauraa. Ei mennyt todellakaan pitkää aikaa odotellessa, mitä kuuluu.

Jokaisen suomalaisen pitäisi nyt ryhtyä taistelemaan Suomen maineen puolesta. Ulkomailla Suomeen on toistaiseksi suhtauduttu suhteellisen suopeasti, mutta tuskin tämäkään kauan kestää, jos alkaa levitä käsitys siitä, että Suomi ei olekaan erityisen turvallinen maa ja jossa pelkän ulkonäön perusteella voi joutua pahoinpidellyksi.

"Rikos on teko, josta laissa on säädetty rangaistus". Noihin tekoihin syyllistyneitä minä nimitän rikollisiksi aivan riippumatta siitä, onko teko juuri nyt aktuelli, vai onko se tapahtunut joskus menneisyydessä. Kaikessa tapauksessa se kertoo ihmisen luonteesta ja on siinä mielessä vähintään huomioitava seikka.

Työnantajat tämän yleensä huomioivatkin, mutta näin pitäisi tehdä myös viranomaisten.

Poliisiviranomainen laiminlyö tehtävänsä, jos sallii "Odinin sotureiden" kaltaisten jengien toimia.

En tiedä, mikä tuollaisen toiminnan todellinen tarkoitus on, mutta "tarkoitus ei aina pyhitä keinoja."

Minun käsitykseni on, että kyseessä on tappelunhalun naamioiminen jonkin mukamas paremmin puolusteltavan motiivin taakse.