Jaksan jankuttaa... tuulivoimasta

Jaksan jankuttaa ja kirjoitella tuulivoimasta varmaan hamaan hautaan asti, joka nyt tuulimyllyjen katveessa onkin huimaa vauhtia lähentynyt. Pakolaisuudestahan minulla on jo kokemusta ajalta ennen tuulivoimaan hurahtaneiden tuulivoimauskovaisten syntymää. Jos Luoja suo ja pakopaikka löytyy, niin yritän kuitenkin viimeisillä voimillani raahautua kauemmaksi noista paholaisen maailman pyöristä, joiden pystyttäminen onkin jo monin paikoin kielletty.

Suomessa ei tuulivoiman terveysvaikutuksia ole tutkittu ja ulkomailla suoritettuja tutkimuksia ei sitten uskota, ei millään. Oireet, joita tuhannet ihmiset ovat saaneet, ovat kyllä tismalleen samat, joita ulkomailla on todistettavasti havaittu tuulivoimaloiden aiheuttamiksi. Täällä ei tätä vaivaa vaan yksinkertaisesti tunnisteta.

Oletko tuntenut sydänoireita? Onko sinulla päänsärkyä ja huimausta? Entä unettomuutta ja ajoittaista pahoinvointia?

Kaikkeen tuohon voi tietysti olla syynä melkein mikä tahansa, mutta jos oireet ovat syntyneet suunnilleen samoihin aikoihin kun esimerkiksi Kalajoen tuulihäkkyrät ovat alkaneet pyöriä, eikä lääkäri pysty löytämään mitään syytä vaivoihisi, mene saksalaiselle lääkärille. Sieltä saat selkeän vastauksen: "Nämä ovat täällä hyvin tunnettuja oireita, jotka nuo tuulimyllyt ovat aiheuttaneet."

Eräs ulkomaalainen lääkäri sanoi minulle, että Suomessa ei lääkäreillä vielä ole oikein kokemusta näistä tuulivoimaloiden aiheuttamista sairauksista, kun ei Suomessa oikeastaan ole ollut näitä häkkyröitä.

En ole lääkäri, mutta minulla alkaa kyllä olla kokemusta.

Aion noudattaa lääkäriltä saamaani neuvoa: "Muuta pois." Toistaiseksi se on kuulemma ainut hoitotapa.

En ole siis lääkäri, mutta uskon niitä lääkäreitä, jotka asian tuntevat. En tunne siis lääketiedettä riittävästi ollakseni eri mieltä lääkäreiden kanssa.

 "Ei kulta, se on käytetty verohyvitys. Hallitus antaa niitä tuulimyllyille, koska ne eivät pyörisi ilman niitä."

Voimalaitostekniikan sen sijaan tunnen, ja ihan ensimmäiseksi tulee mieleni laitosten tehottomuudet. Ne eivät koskaan tuota sähköä sen vertaa, että pysyisivät pystyssä oman sähköntuotantonsa turvin. Sinä päivänä, kun valtio lopettaa tuulivoimatuen, kaatuu jokainen tuulivoimayhtiö. Ehkä nyt ei aivan kirjaimellisesti juuri samana päivänä, mutta heti kun rahat loppuvat. Ja loppuvathan ne, sillä ei tuolla muutaman prosentin hyötysuhteella koskaan kateta edes rakennuskustannuksia.

Myllyt kestävät 15 vuotta, ja sitten purkukustannukset jäävät maanomistajien kontolle. Kalajoenkin loistava "tuulivoimabisnes" kääntyy itkuksi.

Paitsi että myllyt rumentavat maisemaa, ne aiheuttavat terveysongelmien lisäksi myös muuta haittaa. Osassa televisioita on niin suuria häiriöitä, että katselu ei oikein ole mielekästä. Onneksi se on vain televisio, mutta kun siitäkin "paholaisen sontaluukusta" on sentään pitänyt maksaa satoja euroja, niin katselisihan siitä uutisia joskus. No joskushan niitä nykyisin tulee katseltua, sillä TV näkyy tyynellä ilmalla, kun myllyt eivät pyöri, siis joskus.

Kuten joskus olen kertonut, niin tästä aiheesta olen kirjoittanut paitsi tätä blogiani niin myös tuulivoimayhtiölle, kansanedustajille ja ministeriöön. Niin matalaksi ei kukaan ole sentään pannut tosi pitkää koulutustani ja kokemustani, että olisi väittänyt minun olevan väärässä. Ovatpahan vain nyökytelleet ymmärtäväisesti päätään, sillä nyt ovat kyseessä suuremmat voimat. Poliitikkojen keskuudessa tuntuu olevan vaikenemisen muuri. Tuuliwatti sentään uhrasi paperia ja kirjekuoren vastatakseen minulle. Kukaan ei väittänyt minun olevan väärässä, mutta siitä huolimatta ei kukaan kuitenkaan tohtinut ottaa vastuuta tuosta kirjeestä, eikä siinä siis ollut allekirjoitusta.

Täällä Kalajoellahan tiedetään jo, että olen "huru-ukko," joka eläkepäivien ratoksi askartelee erilaisten teknisten ongelmien parissa. Sitä täällä ei kuitenkaan tunnuta tiedettävän, että opiskeluni ensimmäiset vuodet vietin nimenomaan voimalaitostekniikan parissa, ja siitä muodostui minulle sen verran selkeä kuva, että toistaiseksi tältä mantereelta ei ole löytynyt ihmistä, joka olisi asettanut väitteeni kyseenalaiseksi.

Ne turvarajat ovat muuten myös pelleilyä. Ei ainakaan kannata kinata siitä, pannanko rajaksi 2 vai 5 kilometriä. Sillä kummassakin tapauksessa matalataajuinen värähtely, josta kaikki ympäristöpaha johtuu, on silloin vasta alkumatkassa. Tehokas raja tulisi olla tuolla jossakin 20 - 30 kilometrissä. Sitä lähemmäksi näitä myllyjä en minä ainakaan mene asumaan.

Olen aina sanonut, että en ole tuulivoiman vastustaja. Vastustan ainoastaan sen ympärillä käytävää valheellista hehkutusta. Suuresta koostaan huolimatta myllyt ovat leikkikaluja, joissa leikkimielisten leikit pannaan veronmaksajien maksettavaksi.

En siis ole tuulivoiman vastustaja enkä ydinvoiman kannattaja. Kummassakin tapauksessa koetan vain pysyä tosiasioissa. Eiköhän sen ProHanhikivi-liikkeenkin kannattaisi jo nostaa katseensa tuulimyllyihin. Sieltä löytyisi vastustettavaa todellisin perustein. Todellinen jäteongelmakin syntyy siitä, mihin nuo sadat myllynraadot sitten siivotaan. Anarkistitkin voivat näyttää todellisen rohkeutensa sitomalla itsensä vaikkapa myllyn siipeen.

Se olisi todellista vauhdin hurmaa, kun siiven kärki viilettää lähes 200 km/tunti. Kansa näkisi kauempaakin, miten anarkisti lentää hyvän asian puolesta.