Kehitys ja monumentit

Meille vanhoille ja viiksekkäille usein hymähdellään, kun tulemme maininneeksi, kuinka ennen elettiin ja toimeen tultiin. Vastustamme kuulemma kehitystä. Mitä ihmeen kehitystä? Ehdottomasti olen sitä mieltä, että kehityksen tulisi näkyä ihmisissä enemmän kuin ympäristössä.

Jotta en leimaantuisi vanhaksi jääräksi, ilmoitan heti olevani vanha jäärä. En suinkaan aio pyöräyttää kehityksen pyörää taaksepäin. Ihan opin vuoksi joskus kuitenkin olen pakotettu muistuttamaan, että elettiin sitä ennenkin. Ei sille mitään voi, että ihmisen kokemusmaailma ei lakkaa karttumasta hänen täytettyään esimerkiksi 30 vuotta. Sellainen käsitys yhteiskuntaa nykyisin pyörittävillä ”nuorilla” näyttää olevan. Kokemuksia vaan tuppaa kertymään senkin jälkeen, ja niitä koetan tarjota joskus nuorempien käyttöön. Useasti eivät kelpaa, joten en ole aikoihin viitsinyt kertoa, kuinka aikoinaan kuljettiin 3 – 5 kilometriä jalkaisin kouluun joka ainoa aamu. Tänä päivänä sitä pidettäisiin suorastaan lapsiin kohdistuvana rääkkäyksenä. Eihän sellaista saa tehdä, oppivat vielä selviämään omillaan, jos ei edes kouluun kuljeteta! Anteeksi vaan hyvät vanhemmat, mutta en minä tätä kehitykseksi sano, vaan taantumukseksi.

Silti olen sitä mieltä, että koulut saisivat olla hieman lähempänä oppilaita. Ei siinä niin kaksista rakennusta tarvita, sillä vain harvoin meitä seinät opettavat. Tämän sanon ihan Kalajoen kouluverkkokiistan innoittamana. Älkää edes pyrkikö hävittämään kyläkouluja, sillä koulu on monelle kylälle se kylän sydän, joka kasvattaa yhteisyyttä ja sivistystäkin. Koulun lopettaminen saattaa lopettaa kaikenlaisen kulttuuritoiminnan, mutta ei tuo todellisia säästöjä. Ei ole koskaan tuonut, eikä tuo nytkään. Sen sanon minä vanha jäärä. Ihan kokemuksestani puhun. Vanhoina ” hyvinä aikoina” kouluilla harrastettiin myös kaikenlaista liikuntaa. Ehkä vieläkin joku keksisi, että niin voidaan menetellä.

Koulu-uudistus keksittiin Ulf Sundqvistin pääministerikaudella, kun Suomessa oli ns. nappulahallitus. Se oli ihan 70-luvun alussa, eikä tuonut mitään siunausta tälle maalle. Päätettiin, että kaikki oppilaat saavat kirjoittaa ylioppilaaksi niin halutessaan. Varsinaiset oppikoulut ajettiin alas ja tilalle tuli ns. peruskoulu, joka jo syntyessään oli susi. On kyllä koetettu pukea lammasten vaatteisiin, mutta sisimmässään on susi edelleen. Monet tämän laitoksen läpi kahlanneet ovat kyllä luku- ja kirjoitustaitoisia, mutta eivät ymmärrä lukemaansa tekstiä. Matemaattiset taidot ovat täysi nolla.

Sen verran kalajokinen jo olen, että ymmärrän, mitä täällä Kalajoella tapahtuu. Täällä tarvitaan kyllä koulutuksen järjestelyä, mutta ei uutta lukiorakennusta. Se olisi aivan tarpeeton monumentti järjen käytön muistolle.

Otetaan nyt sitten lakki kauniisti käteen. Järjestetään kouluasiat kuntoon asiallisesti ja turhia pröystäilemättä. Järjestetään meidän urheilun lippulaivalle Särkät Volleylle kunnolliset olosuhteet. Ei sekään olisi ihan kohtuutonta, onhan kuitenkin kyse maailman laajimmin harrastetusta joukkuepelistä. Ja onhan meillä jäähallikin.

Olen antanut kertoa itselleni, että meille on tulossa uudistettu liikuntalakikin, joka velvoittaisi yhteiskunnan järjestämään tällaiset asiat kuntoon. Sinne päinhän se oli entinenkin laki, mutta sitä ei vain ole kaikkialla noudatettu.