Tuulivoimalobbarin omatunto

”Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi”. Se lienee kaikille niin tuttu lause, että minun ei edes tarvitse kerrata sen lähtökohtia. Olinpa sitten uskovainen tai ateisti, ymmärrän tuo käskyn merkityksen. On selvää, että linnut eivät ole kenenkään lähimmäisiä, eivät myöskään muut eläimet. Meitä tuulivoimalaitos matalataajuisesta värähtelystä kärsiviä tässä maassa on jo nyt useita tuhansia, mutta ainakaan minä en halua olla Tuuliwatin lähimmäinen, joten pitäköön ”watti” ja lobbarit väärät todistuksensa. Minä hakeudun johonkin, missä ei tuulivoima tuiverra ihmisten eikä eläinten turmellukseksi.

  

Vihreät poliitikot puhisevat tuulivoimaloiden puolesta, mutta en minä oikeastaan heitä syytä. Tulkoon heidän kohtalonsa kuitatuksi toisella yhtä tunnetulla lauseella. ”Herra, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät.”

Minulla on kuitenkin aihetta olettaa, että ympäri maata juoksevat lobbarit kyllä tietävät mitä he tekevät, mutta käyttäytyvät Juudaksen tavoin, johtavana periaatteenaan päässä jyskyttävä lause: ”Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt.”

Minä tulkitsen hieman laajemmin tuon ensimmäisellä rivillä olevan lainauksen. Minulle se tarkoittaa, että älä yleensäkään sano väärää todistusta. Kun katselen tuulivoimayhtiöiden juoksupoikien taustaa, en voi mitenkään uskoa, että he eivät tiedä totuutta puheistaan, vain tilinauha saa ne melkein näyttämään todelta. Sitä paitsi, eiväthän likikään kaikki kuole tuulivoiman aiheuttamiin sairauksiin, monet saattavat kuolla ihan muuten vain. Totta myös on, että eläimiä teurastetaan ja metsästetään enemmän kuin mitä tuulivoimaloiden potkureihin silpoutuu.

Kyllä meitä asiantuntijoita löytyy myös tuulivoiman vastustajista. Tosiasiassa enemmän kuin tuulivoiman puolustajissa, mutta me emme saa veronmaksajien tukea valistustyöllemme. Tasapuolisuuden vuoksi olisi kai kohtuullista, että valtio antaisi myös meille osan verotuloista. On oletettavaa, että siitä löytyisi loppupeleissä enemmän hyötyä valtiolle kuin tuulivoimatuesta. Voisihan nimittäin käydä niin, että koko tuulivoimavöyhötys havaittaisiin kalliiksi ja tarpeettomaksi, jolloin valtio säästäisi satojamiljoonia, eikä haitallisia menoleikkauksia tarvitsisi enempää suorittaa.

Ihmettelen suuresti, että teknisesti näinkin kehittyneessä maassa ei ole vaivauduttu suorittamaan tutkimuksia tuulivoiman hyödyistä ja haitoista, vaan on tyydytty lobbareiden suorittamiin mielipidekyselyihin, joita siten vilpillisesti on tutkimuksiksi nimitetty. Mielestäni tästä löytyisi kovasti hyviä väitöskirjan aiheita niin meille insinööreille kuin lääkäreillekin.

On ilmeistä, että tuulivoimayhtiöt luottavat liiaksi ihmisten kielitaidon puutteeseen ja siihen, että nämä eivät tavoita ulkomaalaisia tutkimuksia. Suomalaiset osaavat kyllä kohtalaisen hyvin englantia, mutta kun suurin osa näistä tutkimuksista on saksankielisiä, niin seinä tulee vastaan. Minulla on onneksi tosi hyvä tulkki, joten aion liputtaa tästä aiheesta niin kauan kuin henki pihisee.

Parhaansa mukaan tuulivoimayhtiöt koettavat kyllä lyhentää tuota pihinäaikaa. Toivon kuitenkin, että ainakin jotkut lobbarit kokevat jonkinasteisen herätyksen ja tunnustavat, mistä todellisuudessa on kysymys. Ei siis oikeasti energiasta, vaan rahasta, jota on jaossa tasan niin kauan kun meitä veronmaksajia onnistutaan höpläyttämään.