Miksi me emme koskaan opi?

Kyllä se hieman ihmeelliseltä tuntuu, että täällä kylmässä Suomessa ollaan huolissamme siitä, että tänne tulee joitakin muslimeja joistakin lämpimistä maista. Ainakin minä olen luottanut suuresti siihen, että jos joku tänne tulee, niin ei hän tule sotaa aloittamaan eikä terrori-iskuja suunnittelemaan. Pääsääntöisesti tulemiseen on aivan muut syyt. 

  

Ensimmäinen asia, joka meidän pitäisi oppia, on se tosiasia, että maassamme on laki uskonnonvapaudesta . Tämä laki takaa kaikille oikeuden uskoa vaikkapa joulupukkiin ja järjestää omia joulupukinpalvontatilaisuuksia. Ehkä tämä on hieman provosoivasti sanottu, mutta haluankin tällä kertoa, ettei meillä ole oikeutta puhua juuri muslimien maahanmuuttoa vastaan. Kenenkään tänne tuloa ei voida, eikä saa, kieltää uskonnollisella perusteella. Minä kristittynä ja joku Muhammed muslimina palvelemme samaa Jumalaa. Nimenomaan muslimit ovat niitä, jotka julistavat tätä sanomaa: ”On vain yksi Jumala, ja Muhammed on hänen profeettansa.” Ketä oikeasti haittaa, jos Muhammed on nostettu profeetan asemaan. Ehkäpä se ei haittaisikaan, jos tuntisimme Koraanin koko sanoman. Myös meillä länsimaissa on ollut tapan nostaa milloin kukakin jonkinlaiselle jalustalle. On martin luthereita, paavo ruotsalaisia ja muita profeettoja, jotka ovat sitten opastaneet meidät ”oikealle tielle”.

Moni nykynuorista ei ehkä tunne tapausta, jolloin Hannu Salama sai tuomion jumalanpilkasta. Ehkä sellaista tuomiota ei tänä päivänä enää annettaisi, sillä tuo tapahtui jo 60-luvulla. Suomalainen yhteiskunta hermostui silloin melko mitättömältä tuntuvasta asiasta. En minä ihmettele lainkaan, jos joku muslimi on hermostunut pilakuvista, jotka loukkaavat heidän uskontoaan. Tuskinpa me vieläkään sallisimme kristinuskon pilkkaamista julkisessa sanassa, olkoonpa kyse sitten kuvista tai kirjoituksista. Myös ns. ”sananvapaudellakin” tulisi olla säädyllisyyden asettamat rajat.

Se, mitä minä uskon ja mitä maailmassa todella tapahtuu, on varmasti kaksi eri asiaa, sillä en ole koskaan väittänyt olevani ehdottoman oikeassa. Kieltämättä minulla monesta asiasta mielipiteitä on, sillä luultavasti olen keskimääräistä enemmän nähnyt maailmaa ja sitä kautta myös pystyn samaistumaan moneenkin erilaiseen kansaan ja uskontoon. Kun löytää näiden uskontojen ytimen, on pakko ihmetellä, kuinka lähellä toisiaan ne ovat. Meillä kristinuskon sisällä on suurempia eroja kuin islamilla ja kristinuskolla.

Perussuomalaisen ns. halla-aholaisen siiven rasismista käyttämä nimitys ”maahanmuuttokriittisyys” ei ihan vastaa sitä, mikä minun käsitykseni tuosta sanasta on. Voi olla, että olen taas väärässä, mutta en koskaan ole kuullut tältä suunnalta arvostelua siitä, kuinka byrokraattisen vaikeaksi maahanmuuttajien asema on tehty ja kuinka paljon paremmin pitäisi ”mamujen” kotouttaminen ja kielikoulutus järjestää. Kyllä tuo ehdottomasti pitäisi kuulua maahanmuuttokritiikistä puhuttaessa.

No, ei noista asioista tietenkään puhuta, koska kyse on oikeasti rasismista, johon tuo kansallisvaltioajatus on kytketty. Oletteko koskaan ajatelleet, että hyvin monet ”mamujen” aiheuttamiksi nimetyt mellakat maailmalla ovat saaneet alkunsa rasistien terroriteoista? Ei se ollut ”mamu”, joka Saksassa heitti polttopullon turkkilaisen ravintolan ikkunasta sisään.

Minä uskon todeksi sen, että rasismi synnyttää väkivaltaa, ei maahanmuutto.