Poliittiset turhakkeet

Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus perustaa poliittinen puolue, jos hän saa sille riittävän kannatuksen. Tosiasiallista kannatusta ei edes tarvita, kunhan tavalla tai toisella nimikirjoitus saadaan. Mikäli suomalaisia yhtään tunnen, niin niitä nimiähän saadaan kyllä vaikka kymmeneen puolueeseen. Yleensä vielä samat ihmiset niitä kirjoittelevat joka lappuun. 

  

Enhän minä tuota kansalaisharrastusta muuten arvostelisi, mutta kun se jotenkin muistuttaa itsensä kanssa tappelua. Sama ihminen on voinut kannattaa kahta täysin toistensa kanssa vastakkaista aatetta. Itse asiassa ei kannatetakkaan mitään mielipidettä, vaan vastustetaan kaikkia mielipiteitä. Ei se niin paljon haittaa, että ei edes tiedetä mitä vastustetaan, sillä väärässähän nämä kuitenkin ovat, koska edustavat julkista valtaa.

Joskus olen käyttänyt näistä poliittisista turhakkeista nimitystä sirpalepuolueet, vaikka ei niitä voi oikein edes puolueiksi nimittää, sillä vain harvoilla on oikeasti joku poliittinen agenda. Pääsääntöisesti kyse on ollut poliittisesta turvapaikan hakemisesta, jonka seurauksena nämä sirpalepuolueet ovat muodostuneet poispotkittujen kaatopaikoiksi, joissa rimpuilevat ihmiset, jotka eivät ymmärrä sopimattomuuttaan politiikkaan.

Turhakkeen nimitystä käytän myös yhden asian liikkeistä, joilla saattaa olla ihan hyviä ajatuksia, mutta poliittinen puolue on ihan väärä foorumi näihin asioihin.

Olen seurannut lähietäisyydeltä tätä suomalaista politiikkaa ja tullut siihen tulokseen, että tämä moni-moni-puoluejärjestelmä ei suinkaan ole politiikkamme vahvuus, vaan se estää järkevän päätöksenteon. Näin tapahtuu, vaikka kaikki nämä turhakkeet eivät olekaan eduskunnassa. Joka tapauksessa meillä on liikaa eduskuntapuolueita, ja kun niistä sitten yritetään koota hallitusta, on melko varmaa, että jokaisen hyväksyttävissä olevaa hallitusohjelmaa ei saada koskaan tehtyä. Joko hallitusohjelmaa ei ollenkaan noudateta, tai sitten asiat vesitetään tekemällä kompromissin kompromisseja.

Kyllä Suomen tapaisessa maassa oikeasti riittäisi kaksi tai kolme puoluetta, jotka jotenkuten pystyisivät kokoamaan toimintakykyisen hallituksen, joka pystyisi myös toimimaan ihan asiallisesti. Auttaisikohan tässä asiassa äänikynnys ja laki, joka vaikeuttaisi puolueen perustamista.

Kyllä minä ymmärrän, että nykyisen hallituksen päätökset ovat aika syvältä jostakin, mutta eivät ne parane sillä, että kansan ääniä heitetään entistä enemmän roskakoppaan, jonne ne joutuvat ilman muuta, kun tavalla tai toisella ihmisiä houkutellaan äänestämään näitä turhakkeita.

Kuten sanoin, kyllä minä turhakkeiksi nimitän myös muutamia yhden asian liikkeitä, jotka ovat onnistuneet jopa tunkemaan itsensä eduskuntaan. Vai uskotteko todella, että RKP, Vihreät ja Kristilliset jotenkin ovat hyödyttäneet tätä yhteiskuntaa? Vasemmistoliitto sentään vaalii vanhoja kommunistisia perinteitä, jotka kärsivät jo kuolinkouristuksistaan. Hyvä näin, sillä minkäpä sille voi, että me ihmiset synnymme kukin omilla eväillämme varustettuna ja elämme myös näiden eväitten turvin.

 Lähde: http://wareborg.blogspot.fi/2011/04/suomi-tarvitsee-kunnolliset-chaotic-ja.html    ;-)