sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Blogi



Pyydän anteeksi kaikilta, joita olen jotenkin loukannut, sillä tarkoitukseni ei ole ollut suinkaan se, vaan yksinkertaisesti totuuden esiin tuominen. Aina roiskuu kun rapataan, vaikka olen visusti koettanut välttää väitteitä, joita en voi toteen näyttää.  Tiedän kyllä syyllistyneeni kielenkäyttöö,n joka ei ole ollut kaikin paikoin asiallista, enkä anna sitä anteeksi edes itselleni.  Joskus vain korpeaa, kun jotkut bloggerit esittävät väitteitä, jotka eivät edes hipaise totuutta.  En esimerkiksi pidä kovinkaan vakavana väitettä, että olisin nukkunut jossakin yleisötilaisuudessa. Sellaistahan saattaa sattua väsyneenä kenelle tahansa.  Tässä dementian rajamailla horjuessani en kuitenkaan muista, että minulle olisi tällaista sattunut, vaikka sellaistakin joku on joskus väittänyt. 

Tämä minun blogini on poliittinen, joten joskus saatan sohaista ampiaispesäänkin, sillä todella pitkän poliittisen urani aikana on kaikenlaista sattunut ja olen joskus sortunut ”auttamaan” sitä puoluetta, jonka ideologia on lähellä omaani. Toistaiseksi se on ollut perussuomalaiset.  Puoluetta olen tukenut, vaikka en kaikista sen nimissä esiintyneistä ihmisistä pidä.  Joskus olen käyttänyt sanontaa ”oikeat perussuomalaiset” erotuksena hörhelöistä, jotka ovat niitä todellisia vahingontekijöitä. Ei perussuomalainen politiikka todellakaan ole pelkkää riitelyä.

Uskonnon sotkeminen politiikkaan on aina ollut asia, josta en pidä. En esimerkiksi ollut erityisen innostunut siitä, että ”persut tarjoutuivat” auttamaan Kalajoen ortodoksisen rukoushuoneen rakennustöissä.  Talkoisiin sai ja saa osallistua kuka tahansa, mutta mikään politiikan taistelukenttä se ei ole. Samaan hengenvetoon totean, että en ole mitenkään innostunut myöskään puolueesta nimeltä Kristillinen liitto. Se politisoi kristillisyyden, joka oikeasti kuuluu kaikille puolueille, eikä sitä mikään puolue saa omia itselleen.  Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin katolisuuttakin arvostan. Politiikkaan hän ei sitä ole sotkenut.  Usein kuulemani kysymys on, että miksi en kuulu kristillisiin.  Aina olen antanut tuon saman vastauksen.  Arvostelematta enempää Kataisen hallitusta, täytyy todeta, että kristittynä en olisi voinut siihen osallistua.

Täytyy tässä nyt ihan lopuksi todeta, että päinvastoin kuin väitetään en koskaan ole arvostellut Perussuomalaiset rp:n puoluejohtoa.  Olen vain arvostellut muutamien ihmisten toimintaa. Jotkut näistä kuuluvat puoluejohtoon.  Tässä yhteydessä siteeraan hieman soveltaen erästä Lapin miestä: ”Tottahan minä Kekkosen tunsin, väärillä vesillä oli. ”  Tuon lauseen paikkansapitävyyttä en tiedä, mutta todella hyvin se kuvaa oikeaa asennetta.  Väärin tekijät ovat väärintekijöitä täysin asemastaan riippumatta.

Kun muistaa sen, että totuus ei pala tulessakaan.  Kirjoitan mitä kirjoitan, ja koetan vastaisuudessa olla kommentoimatta toisten bloggereiden kirjoituksia, olkoonpa he sitten kuinka väärässä tahansa.  Mielipide ei ole koskaan väärä, mutta suoranainen valhe on suoranainen valhe, aina. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti