Rotestilaulu

 

 ”Tässä maassa on niin huonot liksat, että nälkä on aina vieraanamme..”, sanotaan Simo Salmisen protestilaulussa. Ei. Ei tässä maassa ole liian huonot liksat, eikä nälkäkään ole aina vieraanamme. Mutta jokin täällä mättää ja pahasti.  Jos tietäisin tarkkaan mikä se on, niin tekisin selkeän korjausehdotuksen. Näissä oloissa voin kuitenkin vain arvella mistä on kysymys ja antaa miettimisen aihetta äänestäjille. 

Äänestäjistähän lopulta kuitenkin on kysymys. Jos äänestäjät yksinkertaisesti asettuisivat miettimään, mikä on heidän ehdokkaansa toiminnan motiivi ja jättäisivät äänestämättä niitä, joilla saattaa olla tarve asettaa oma etu yhteisen edun edelle, niin korjaus pääsisi alulle. Siis pelkkä epäilys riittää.  Vakaasti uskon, että moni poliitikko juuri ja juuri pystyisi elättämään itsensä ja perheensä, jos ei olisi onnistunut kipuamaan politiikan vihreälle oksalle. Näitä ihmisiä varten on sosiaalitoimi, ei politiikka.  En lainkaan ole vakuuttunut, että kaikki politiikasta itselleen ammatin hankkineet ajattelevat, että heidän pääasiallinen tehtävänsä on olla kansalaisten palvelijoita. 

Toinen kehityksen este on hyvävelijärjestelmä. Sanotaan, että Suomi on maailman vähiten korruptoitunut maa. Ja p….. marjat. Jos tarkastellaan virkamiesten kykyä ja halua hoitaa asioita, se saattaa olla jotenkin perusteltu väite, mutta siihen se sitten loppuukin. Tosiasia on, että Suomi on onnistunut peittämään korruption lukuisien järjestöjen suojaan, joista ihan vähäisin ei taida olla Vapaamuurarien veljeskunta. Rotaryt ja Lionsit muodostavat myös yhteisöjä, joiden turvin voidaan tehdä vaikkapa syyttämättäjättämispäätöksisä. Tällaisilla päätöksillä voi olla kovasti pitkäjänteiset seuraukset koko valtakuntaakin ajatellen.  Kyllä viranomaisten pitäisi päätöksiä tehdessään miettiä päätöksen seurauksia tulevaisuudessa.  Erityisen ankara tulisi olla politiikassa olevien suhteen, sillä ei ole aivan samantekevää, onko valtakunnan johtavilla paikoilla joku pikkurikollinen tai muuten vain epäluotettava henkilö.  Luotettavaksi ihminen ei tule sillä, että sanoo olevansa rehellinen. Käytäntö on nimenomaan osoittanut, että asia on juuri päinvastoin.

Puolueiden tulisi olla erityisen tarkka ehdokkaita vaaleihin hankkiessaan, sillä usein jo siinä vaiheessa voitaisiin karsia osa näistä oman edun tavoittelijoista pois politiikan piiristä. Enemmän käytäntö kuin vahinko näyttää olevan se, että esimerkiksi eduskunnasta on tullut rikollisten suojatyöpaikka, josta ei sitten kulumallakaan saada pois ihmisiä, jotka ovat saaneet selkeitä tuomioita. Tässä en puolustele sen enempää omaa puoluettani Perussuomalaisia kuin muitakaan samassa asemassa olevia puolueita.  Vaikka totta tietysti on, että on hieman eri asia, tuleeko tuomio oman mielipiteen ilmaisusta vai lahjuksen ottamisesta.  Asia kun asia, niin tuskinpa ”hyvämaineisesta Suomen kansalaisesta” on kysymys. Ei sitä mainetta voida parantaa edes paikallisen vallesmannin syyttämättäjättämispäätöksillä. Aina sen joku kaivaa esiin, niin kuin minä nyt, vaikka en nimiä ole maininnutkaan. Tällaiset asiat ovat niin yleisiä, että monikin voi imeä ne itseensä, mutta minä en niitä tapauksia tunne kuin tämän yhden mainitsematta jääneen, joten älkää nyt kilvan ruvetko riitelemään siitä ketä tarkoitan.

Niin.. kyllä joku sekstiviesti on pikkujuttu, mutta onhan sekin kovasti sopimatonta, varsinkin työajalla, ja loukkaa varmasti kansanedustajan arvovaltaa.