Olemme kaikki arabeja

On aihetta olettaa, että tämänpäiväinen blogini herättää vastustusta monessa, joka vaivautuu sen lukemaan. Ehkä minä eläkeäijänä olen jo sen verran joutilas, että ennätän jo hieman tutustumaan kiinnostaviin aiheisiin. Miksipä en nyt, kun tein sitä kiireisimpinäkin aikoinani ja ihmettelin maailman menoa. Olen myös ihmetellyt sitä, että niin monet ottavat kantaa asioihin, joista he eivät näytä tietävän juuri mitään. Eihän se synti ole, jos sen esittää omana mielipiteenään, mutta jotenkin vastuutonta on, jos pitää sitä ikään kuin varmuutena.

Ehkäpä usein heittämäni sanonta "mitä enemmän tietää, sitä paremmin tietää kuinka vähän tietää" on peräisin noista ajatuksen syövereistä. Ainakin ylenpalttinen varmuus vähenee sitä mukaa, kun tieto pääsee kolkuttelemaan niitä paikkoja, joissa ihmisellä yleensä on aivot.

 Europa ja Zeus-härkä

Mutta sitten asiaan. Seuraavia ajatuksia ja väitteitä en edes yritä esittää ominani, mutta ei minulla ole aihetta olettaa, etteikö asia noin olisi. Tällä kertaa olen lähteinäni käyttänyt tutkijoiden Markku Valtasen ja Jaakko Hämeen-Anttilan kirjoituksia, joihin olen törmännyt uskontojen historiaa tutkiessani. Perillisyytemme on syytä tuntea, että emme vaalisi käsitystä eurooppalaisesta ja suomalaisesta erinomaisuudestamme. Lähtökohtaisesti me olemme kaikki arabeja, sanovat tutkijat.

Ajanlaskumme alkaa Kristuksen syntymän ajoista, mutta varsin kehittynyttä kulttuuria oli jo paljon aikaisemmin, vaikka meidän historiantuntemuksemme ei kovin laajalti siihen ylläkään. 

Arabialais-islamilainen kulttuuri oli maailman edistynein sivilisaatio 800 - 1200 luvuilla. Näiden asioiden selittäminen pelkän uskonnon avulla ei todellisuudessa auta mitään. Uskonnot kulkivat rinnan muun sivilisaation kehityksen kanssa, eikä islaminuskolla ja kristillisyydellä ole kovinkaan suurta eroa. Lähinnä ero on syntynyt itseään kristittyinä pitävien ihmisten päässä, ja sitä ovat tukeneet itseään muslimeina pitävien terroriteot. Me kristityt olemme kai unohtaneet omat julmuutemme. Pitäisiköhän tässä paikkansa se vanha totuus, että paha teko minun tekemänä ei ole läheskään yhtä paha kuin sama teko jonkun toisen tekemänä?

Oletettavasti on totta, että koko nykyinen kulttuuri ja sivistys on lähtöisin arabimaailmasta, josta se levisi aluksi kreikkalaisten ja sitten roomalaisten keskuuteen. Ehkä läntisen Euroopan ja idän kulttuurien välinen juopa alkoi syntyä jo 300 eaa, kun Hunni Attila otti yhteen Aleksanteri suuren kanssa.

Barbaariset kansat, jotka olivat muodostuneet osista arabeja, asuttivat Välimeren pohjoispuoliset osat, ja varsinaiset sivistyskansat" kuten egyptiläiset jäivät tämän meren etelärannoille. Vähän kerrassaan sotaisat ja barbaariset eurooppalaiset, joiksi meren pohjoisen puolen asukkaat alkoivat nimittää itseään, ryöstelivät arabikansojen rikkauksia ja täten myös kehittivät tätä mannerta. Toisenlaista sivistystä haettiin myös kauempaa, aina Kiinasta asti, mutta varsinaisesta eurooppalaisesta kulttuurista ei juuri voida puhua.

Vääjäämättömästi näyttää siltä, että kun ihmiskunnan historiaa tarpeeksi pitkälle pengotaan, niin ainakin me eurooppalaiset olemme kaikki arabeja.