sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Hyödytön, kallis ja vaarallinen tuulivoima


Olen joskus väittänyt, että vain alle viisi prosenttia Suomen insinöörikunnasta kannattaa tuulivoimaa muutenkin kuin paikallisina tilapäisratkaisuina. En tiedä, olenko oikeassa vai väärässä, mutta mielestäni olen esittänyt tuon väitteen hyvin tuulivoimamyönteisessä hengessä. Jos ihan kokemusperäisesti sanoisin, niin väittäisin, että yksikään insinööri ei kannata sitä. Tunnen nimittäin vähintään tuhat insinööriä, enkä ole kuullut yhdenkään suusta ajatusta, että Suomen energiahuollossa pitäisi turvautua tuohon 1400- luvulta peräisin olevaan tekniikkaan. Tuo tuhannen insinöörin otanta lienee riittävän suuri, jotta sitä voidaan pitää jo jotenkin merkittävänä. 

  
Miksi en sitten ole ottanut huomioon ”tuulivoimauskovaisten” mielipiteitä? Siinäpä se… kyse on nimenomaan uskosta, ilman vähäisintäkään teknistä tietämystä. Kyllä se tosiasia on, että tuulivoima on täysin hyödytön sähköntuotannossa, jos sillä saatavaa muutamaa kilowattituntia verrataan kustannuksiin.

Tuulee silloin kun tuulee, mutta harvoin silloin, kun sähköä tarvitaan. Kun todellista varastointitekniikkaa ei ole kehitetty, ei kovistakaan tuulenpuuskista ole hyötyä muille kuin tuulivoimayhtiöille. Nämä käyttävät niitä laskelmissaan sekä tuulivoimatukea nostaessaan. Väitän siis, että tuulivoima on myös erittäin kallista energiaa. Ensinnäkin suurin osa - nykyisin lähes kaikki - tuulimyllyt ja niiden osat tuodaan ulkomailta. Kyse on miljoonien investoinneista, ja se kaikki näkyy meidän kansantaloudessamme. Tuulivoimaloiden huoltokustannuksissa on kyse myös kymmenistä tuhansista euroista myllyä kohden, ja varsinkin kovilla pakkasilla, jolloin ei edes tuule, myllyt tarvitsevat sähköä satojen litrojen öljymäärän ja siipien pitämiseksi sulana. Suomen olosuhteissa erittäin suuri osa myllyjen tuottamasta sähköstä menee niiden omaan tarpeeseen. Jokaisen tuulimyllyn osto on kehitysapua ulkomaille, ja niiden rakentaminen työllistää pääsääntöisesti vain ulkomaalaisia.

Olen sanonut tuulivoimaa myös vaaralliseksi. Onhan meillä paljon muutakin vaarallista, se on totta. Se ei kuitenkaan anna oikeutta sulkea silmiä vibroakustiselta oireyhtymältä, josta sadat tuulimyllyjen vaikutusalueella asuvat ovat joutuneet kärsimään. Kun ihmiset lakkaavat oirehtimasta muutettuaan pois kotoaan, ei pitäisi ruveta väittämään, että luulosairas olit. No en todellakaan ole, sillä alun alkaen olin tuulivoiman kannattaja. En tosin noin laajamittaisena hullutuksena, vaan järkevänä pienimuotoisena paikallisratkaisuna paikkoihin, joihin sähkönsiirto olisi vaikeaa ja kallista. Olen jopa kouluttanut tuulimyllyn osien rakentajia, silloin kun näitä vielä Suomessa tehtiin, eikä pieneen mieleenikään tullut, että olisinkin tässä osallistumassa maanlaajuiseen pahoinpitelyyn, tai peräti kuolemantuottamukseen.

Olisikohan jonkinlainen kosto noista ajoista, että jouduin tuon kaiken kokemaan itse? Sydämen toimintahäiriöt, unettomuus ja korkea verenpaine olisivat varmasti ainakin nopeuttaneet minun siirtymistäni toiseen ulottuvuuteen, ellen olisi keskustellut asiasta ulkomaalaisen lääkärin kanssa ja sen seurauksena muuttanut pois myllyjen vaikutusalueelta. Kun kysyin, miksi suomalaiset lääkärit eivät ole puuttuneet asiaan, sain vastaukseksi, että asia on Suomessa niin uusi, että lääkärit eivät ole siihen vielä perehtyneet. Tulee kyllä aika, jolloin Suomessakin asiaan herätään, mutta saattaa olla, että sitä ennen satoja ihmisiä kuolee tajuamatta lainkaan mikä heidät tappoi.

Olen syvästi tietoinen, että tuulivoimayhtiöt ja näiden manipuloimat tuulivoimauskovaiset protestoivat kovasti kirjoituksiani vastaan. Minulla on kuitenkin aihetta olettaa, että olen oikeassa vaikka ainoat todisteeni ovatkin omat ja satojen muiden ihmisten kokemukset.

Sanottakoon nyt sitten vaikka, että kyse on erittäin valistuneesta mielipiteestä. Fakta kuitenkin on, se että myllyistä lähtee infamelua, jonka on todettu aiheuttavan noita oireita. Ihan vapaasti siitä saa väitellä, mutta väittely ei poista tuota värähtelyä.

Miksi tällaisten häkkyröiden rakennuslupia yhä edelleen myönnetään, vaikka kiistaton tosiasia pitäisi olla myös se, että mitään laajamittaista hyötyä ei noista rakennelmista ole?



2 kommenttia:

  1. Eräänä iltana kiinnostuin aiheesta niin paljon että tein yhteenvedon Tuulivoimayhdistyksen (rakentamis- ja käyttökustannukset) ja Tilastokeskuksen (toteutunut tuotanto edellisinä vuosina) antamista luvuista. Viivan alle tuli negatiivinen summa, eli tuulivoimala on erittäin tappiollinen ilman avokätisiä tukia. Minun laskelmani ei ottanut lainkaan huomioon tuulivoiman hyödyllisyyttä/hyödyttömyyttä eri vuodenaikoina. Ilman niitäkin se osoittautui tappiolliseksi. Ilman ahkeraa lobbausta ja oikeiden käsien voitelua kukaan ei rakentaisi yhtään tuulivoimalaa kuin ehkä harrastuspohjalta.

    Tuulimyllyjen terveysvaikutuksista minulla ei ole mitään kerrottavaa. En tunne ketään, joka asuisi tuulivoimalan välittömässä läheisyydessä (alle 5 km:n päässä voimalasta).

    VastaaPoista
  2. Minulla muutaman tunnin oleskelu tuulivoimaloiden läheisyydessä vaikuttaa pyörryttävästi, maa alkaa vetämään puoleensa enkä pysy ilman tukea pystyssä.
    Kymmenen vuotta sitten työpaikan läheisyydessä oli useita tuulivoimaloita Porissa, Minulla todettiin epilepsia, en ollut ainoa samalla työpaikalla. Yksi nuori insinööri löytyi pöydän alta tajuttomana ja vietiin sairaalaan,epilepsia oli syynä tässäkin tapauksessa.

    Minulta katosi suuntavaisto ja muisti meni pitkältä ajalta, nyt n. kymmenen vuoden jälkeen terveys on parantunut paitsi ei epilepsia siihen pitää syödä lääkettä loppuikä.
    Työpaikka on nykyään lähes ilman työntekijöitä ja odottaa ostajaa.

    Samalla tontilla on 2 suurta tuulivoimalaa ja useita alle kilometrin päässä.

    VastaaPoista