Tuulen pyörittämät

Olenkin jo usein sanonut, että en kannata enkä vastusta tuulimyllyjä. Jos niistä jollekin on jotain hyötyä, niin hyvä niin. Ainoana haittana olen pitänyt sitä, että veronmaksajilla maksatetaan yksityisten yhtiöiden toiminnan tappiot. Myös hankkeen ulkomaalaispainotteisuus ainakin täällä Kalajoella on silmiinpistävä, jos joku hoksaa pistellä silmäänsä. Onhan siitä näin kylmänä kesänä se hyöty, että ulkomaalaiset rakentajat korjaavat majoitusyritysten tulosta, joka saataisi muutoin jäädä ainakin edellisvuosia alhaisemmaksi.

No nyt on sitten tullut ihan henkilökohtainen vaivakin, kun televisio rupesi häiriköimään, ja sitä kovasti epäilen noiden myllyjen syyksi. Yhdeksi illaksi se saatiin toimimaan antennia suuntaamalla, muta jo seuraavana aamuna sama oli jälleen edessä. Nyt en sitten ole viitsinyt edes koko töllötintä avata, sillä vihaiseksihan sellaisesta tulee. Jos saan varmuuden siitä, että syy todella on myllyissä, niin vien vaikka oikeuteen rattaiden rakennuttajat, jos eivät kustanna minulle häiriövapaita järjestelmiä. 

  

Onhan täällä Kalajoella muitakin tuulen pyörittämiä. Olen antanut kertoa itselleni, että joku paikallispoliitikko on entisestä ”mamujen” ystävästä muuttunut rasistiksi, ja tämän epäillään aiheutuneen siitä, että takki on kääntynyt tuulessa. Voihan olla niinkin, että tämä on viimeinen keino, kun puolueet alkavat jo loppua.

En ketään halua sormella osoittaa, mutta minua kiukuttaa sellainen yksisilmäisyys, että joku kansakunta pitää itseään rodullisesti muita parempana. Varsin usein on juuri niin, että tätä aatetta hehkuttavat ihmiset ihan henkilökohtaisesti eivät aivan priimalta vaikuta. Kaipa heillä on oikeus tuoda nämä mielipiteet esille - jos eivät ole kansanedustajia - mutta niin on minullakin oikeuteni pitää heitä hieman jälkeenjääneinä. Ehkäpä tuosta isänmaan puolustamisestakin minä tiedän hieman enemmän kuin nämä sotien jälkeen syntyneet, jotka ovat asioita kokeneet korkeintaan historian tunneilla peruskoulussa.

Stalin tapatti setäni. Toinen setäni ja enoni kaatuivat sodassa. Isäni haavoittui kahdesti ja kuoli hieman sodan jälkeen. Minä ja äitini paettiin sotatoimialueelta Karjalasta. Jotenkin tuntuu, että silloin puolustettiin tätä isänmaata hieman erilaisin keinoin. Luulen, että silloin olisi todella närkästytty, jos joku sivari olisi kertoillut, kuinka hän puolustaa tätä maata. Sodan jälkeen todettiin, että tosiasiassa eväämme tuskin riittävät muuhun kuin diplomatiaan, ja siinä Suomi on onnistunutkin hyvin. Vaikka olenkin yksityishenkilönä Putinia arvostellut, en koskaan ole uskonut Venäjän kansan vihaavan suomalaisia. En vihaa minäkään venäläisiä enkä muitakaan ulkomaalaisia. Olen sitä mieltä, että jos ”ryssän vihasta” on päästy eroon, niin yhdelläkään suomalaisella ei ole yleispätevää syytä vihata ulkomaalaisia. Kaikkialla maailmassa tämä ns. monikulttuurisuus on tuonut enemmän siunausta kun vahinkoa.

Onneksi täällä Kalajoella ei rasismi ole ainakaan vielä kovin voimissaan, ja se johtunee siitä, että lähes kaikki Kalajoen yli 300 ”mamua” ovat hyödyllisiä veronmaksajia ja kunnon kansalaisia. Perussuomalaisten keskuuteen Kalajoella ei tämä aate ole päässyt leviämään, sillä onhan puolueen suurin ääniharavakin täällä Kalajoella maahanmuuttaja, joka toimii myös paikallisjärjestön puheenjohtajana.

Hyvä näin, sillä se on hyvä esimerkki siitä, että kyllä kotouttaminen toimii, jos vain halutaan kotoutua. Tuskin rasistit pystyvät sitä estämään, vaikka yrittävätkin vaikeuttaa.

LEN PYÖRITTÄMÄT

Olen usein sanonut, että en kannata enkä vastusta tuulimyllyjä. Jos niistä jollekin on jotain hyötyä, niin hyvä niin. Ainoana haittana olen pitänyt sitä, että veronmaksajilla maksatetaan yksityisten yhtiöiden toiminnan tappiot. Myös hankkeen ulkomaalaispainotteisuus ainakin täällä Kalajoella on silmiinpistävä, jos joku hoksaa pistellä silmäänsä. Onhan siitä näin kylmänä kesänä se hyöty, että ulkomaalaiset rakentajat korjaavat majoitusyritysten tulosta, joka saataisi muutoin jäädä ainakin edellisvuosia alhaisemmaksi.

No nyt on sitten tullut ihan henkilökohtainen vaivakin, kun televisio rupesi häiriköimään, ja sitä kovasti epäilen noiden myllyjen syyksi. Yhdeksi illaksi se saatiin toimimaan antennia suuntaamalla, muta jo seuraavana aamuna sama oli jälleen edessä. Nyt en sitten ole viitsinyt edes koko töllötintä avata, sillä vihaiseksihan sellaisesta tulee. Jos saan varmuuden siitä, että syy todella on myllyissä, niin vien vaikka oikeuteen rattaiden rakennuttajat, jos eivät kustanna minulle häiriövapaita järjestelmiä.

Onhan täällä Kalajoella muitakin tuulen pyörittämiä. Olen antanut kertoa itselleni, että joku paikallispoliitikko on entisestä ”mamujen” ystävästä muuttunut rasistiksi, ja tämän epäillään aiheutuneen siitä, että takki on kääntynyt tuulessa. Voihan olla niinkin, että tämä on viimeinen keino, kun puolueet alkavat jo loppua.

En ketään halua sormella osoittaa, mutta minua kiukuttaa sellainen yksisilmäisyys, että joku kansakunta pitää itseään rodullisesti muita parempana. Varsin usein on juuri niin, että tätä aatetta hehkuttavat ihmiset ihan henkilökohtaisesti eivät aivan priimalta vaikuta. Kaipa heillä on oikeus tuoda nämä mielipiteet esille - jos eivät ole kansanedustajia - mutta niin on minullakin oikeuteni pitää heitä hieman jälkeenjääneinä. Ehkäpä tuosta isänmaan puolustamisestakin minä tiedän hieman enemmän kuin nämä sotien jälkeen syntyneet, jotka ovat asioita kokeneet korkeintaan historian tunneilla peruskoulussa.

Stalin tapatti setäni. Toinen setäni ja enoni kaatuivat sodassa. Isäni haavoittui kahdesti ja kuoli hieman sodan jälkeen. Minä ja äitini paettiin sotatoimialueelta Karjalasta. Jotenkin tuntuu, että silloin puolustettiin tätä isänmaata hieman erilaisin keinoin. Luulen, että silloin olisi todella närkästytty, jos joku sivari olisi kertoillut, kuinka hän puolustaa tätä maata. Sodan jälkeen todettiin, että tosiasiassa eväämme tuskin riittävät muuhun kuin diplomatiaan, ja siinä Suomi on onnistunutkin hyvin. Vaikka olenkin yksityishenkilönä Putinia arvostellut, en koskaan ole uskonut Venäjän kansan vihaavan suomalaisia. En vihaa minäkään venäläisiä enkä muitakaan ulkomaalaisia. Olen sitä mieltä, että jos ”ryssän vihasta” on päästy eroon, niin yhdelläkään suomalaisella ei ole yleispätevää syytä vihata ulkomaalaisia. Kaikkialla maailmassa tämä ns. monikulttuurisuus on tuonut enemmän siunausta kun vahinkoa.

Onneksi täällä Kalajoella ei rasismi ole ainakaan vielä kovin voimissaan, ja se johtunee siitä, että lähes kaikki Kalajoen yli 300 ”mamua” ovat hyödyllisiä veronmaksajia ja kunnon kansalaisia. Perussuomalaisten keskuuteen Kalajoella ei tämä aate ole päässyt leviämään, sillä onhan puolueen suurin ääniharavakin täällä Kalajoella maahanmuuttaja, joka toimii myös paikallisjärjestön puheenjohtajana.

Hyvä näin, sillä se on hyvä esimerkki siitä, että kyllä kotouttaminen toimii, jos vain halutaan kotoutua. Tuskin rasistit pystyvät sitä estämään, vaikka yrittävätkin vaikeuttaa.