Vastustamisen huippu on vastustamisen vastustaminen. Minulle on joskus sanottu, että ”älä vastusta kaikkea”. No, en minä kaikkea vastusta. Kaikki asiat eivät minua edes kiinnosta, eivätkä monet asiat ole riippuvaisia minun mielipiteestäni.
No mitä minä sitten vastustan? No en ainakaan mitään vastustamisen itsensä vuoksi. Monet asiat ovat kuitenkin mielestäni niin epäoikeudenmukaisia, tai muuten vain niin syvältä, että niitä on ihan pakko vastustaa.
Tässä nyt sitten muutamia isoja asioita, joita vastustan tai joita kannatan.
Minä vastustan:
- puoluekuria
- vieraan valtion sisäisiin asioihin puuttumista
- ”Paras”-hanketta pakkoliitoksineen
- ylisuurta valtion virkakoneistoa
- puoluetukea
- kansanedustajien palkkapolitiikkaa
- holtittomien valtioiden tukemista.
No niin. Tietysti voisin sanoa kannattavani sitten noiden asioiden kääntöpuolta. Tietysti minä kannatankin, mutta koska kaikista ei löydy suoraan kääntöpuolta, niin lisätään, että kannatan:
- laajempaa suoraa demokratiaa
- maahanmuuttopolitiikan järkeistämistä
- energiapolitiikan uudelleenarviointia
- asevelvollisten hyötykäyttöä.
No, edelleen olen kovasti Kallan päin kallellaan, mutta onhan tuossa nyt aihetta seuraaviin blogijuttuihin. Perustelen teille myöhemmin, miksi olen tätä mieltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti