keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Tarkastajan tarkastajan tarkastaja


”On maamme köyhä ja siksi jää” ja näin ilmeisesti jää, sillä kansallinen tapamme on tehdä niin paljon tarpeetonta työtä, että tosiasiassa sitä ei lopulta pysty kukaan kustantamaan.

Liekö tässä nyt sitten kysymys siitä, että työtä pitää tähän maahan saada lisää, mutta mahdetaankohan sillä tarkoittaa ihan tarpeetonta työtä? Olen usein puhunut ja joskus jopa kirjoittanutkin aiheesta ”ajokortin myöntävä poliisiviranomainen”. Se nyt vain on tyypillinen esimerkki tehtävästä, jonka ei missään tapauksessa pitäisi kuulua poliisille, joka ei todellakaan tiedä mitään kyseisen henkilön ajotaidosta.

Olin aikoinani eräs Suomen ensimmäisistä sähköteknikoista, joille myönnettiin A-ryhmän sähköurakoinnin valvojaksi oikeuttava pätevyystodistus. Tuon pätevyystodistuksen vaatiminen silloin oli ihan ok., ja varmaan se nykyisinkin on ihan paikallaan. Suurin osa tämänjälkeisistä toimenpiteistä on jokseenkin tarpeettomia, lukuun ottamatta suuria kohteita, joissa ulkopuolinen tarkastaja on paikallaan.

Jos nyt olisin aloittamassa jotakin projektia jossa yhtenä rahoittajan olisi ELY-keskus, en menisi hommaan mukaan lainkaan, sillä juuri nuo tarpeettomat työt saavat täitä päähäni.

Eihän siinä ole vähäisintäkään järkeä, että ELY-keskus vaatii tarkastusta tarkastuksen jälkeen ja kuittia kuitin perään. Kyllä sillä menetelmällä hyvin pian saadaan kulutettua se raha, joka periaatteessa on tarkoitettu projektin kustannuksiin!

Luulin, että tulee suurikin säästö Kalajoen tsasounalle, kun teen itse talkoilla pyhätön sähkötyöt, ja niinhän varmaan kävikin, mutta voi taivas mikä riesa. Lähetin vanhan pätevyystodistukseni Turvatekniikan keskukseen, josta sain luvan asennustöihin. Tässä vaiheessa kaikki hyvin, ja asennustyötkin tehtiin ihan hyvin tavittavine mittauksineen ja tarkastuksineen. Virtaa jakava laitos sai mittauspöytäkirjan ja tsasouna sähköt. Rakennustarkastaja sai vesijohtojen tarkastuspöytäkirjan ja antoi rakennuksesta loppulausuntonsa. Pieniä huomautuksia ja pari korjausmääräystä tosin tuli, aivan kuin autokatsastuksessakin useimpiin autoihin tulee. Ne luonnollisesti tehtiin ja asian kuviteltiin olevan sillä selvä.

Loppuista töistä laskelma ELY-keskukselle ja jumalanpalveluksia pitämään. No noinhan sen olisi luullut menevän, mutta eipä vain mennytkään. ELY-keskus ei luotakaan Suomen viranomaisiin, vaan vaatii kaiken tuon uudelleen. Siis tarkastajan tarkastuksen tarkastuksen. Kyllä tämä minun mielestäni on sitä tarpeetonta työtä, vai eikö ELY-keskuksen porukka todellakaan tiedä näitä rakennusteollisuuden käytäntöjä?

Ehkä hieman provosoin, mutta lukekaapa seuraava:

Kun tarkastaja on tarkastanut jonkun työn, tarkastaa tarkastajan tarkastaja, että tarkastaja on tarkastanut. Tarkastajan tarkastajan tarkastaa taas ELY- keskus. Vain ensimmäiseltä, eli asennustyön tehneeltä liikkeeltä, vaaditaan pätevyys ja kaikki muut tarkastajat tarkastavat - ilman minkäänasteista pätevyyttä - pätevämpiensä tekemän työn. Aivan kuin se poliisiviranomainen ajokortin myöntäessään. 

 
Ratkeaisikohan asia sillä, että myönnettäisiin hygieniapassin kaltainen yleispätevä tarkastajakortti, jonka voisi myötää vaikkapa kirkolliskokous? Onhan selvää, että Herra on maan ja taivaan luoja, joten kirkolliskokous lienee tähän sopivin instanssi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti