Nenästä vedettävät vihreät

Kyllä minä tiedän, että suututan varmaan kaikki ne vihreät, jotka sattumalta lukevat blogiani, sillä joskus arvostelen tätä puolueeksi hakeutunutta kansanliikettä varsin tiukoin sanakääntein. Kääntämisestä tässä nyt todellakin on kysymys, sillä vielä 60-luvulla monet nykyisen puolueen aktivisteista vakuuttivat vaahdossa suin, että vihreä liike ei koskaan organisoidu poliittiseksi puolueeksi. No, pettivät kansan ja aatteen aivan kuin puolueet yleensäkin. Siis käänsivät takkinsa. Tällä takin kääntämisen pallollahan puolueet heittelevät toinen toisiaan, vaikka istuvat samassa veneessä, ja oikeasti pitäisi pelätä, ettei vene kaadu.  Jussi Tukiainen on hyvä ystäväni, joten häneltä pyydän anteeksi jo etukäteen. On minullakin hieman huono näkö.

Niin, vihreä liike ei minua suinkaan ärsytä sen poliittisen agendan vuoksi vaan epärealististen tavoitteiden vuoksi. Liito-oravien suojelu olisi ollut ihan ok., mutta ydinvoimavihaa en ymmärrä lainkaan. Meillä itsellä on erittäin hyvä esimerkki onnistuneesta ydinvoimalaprojektista. Loviisan voimala on toiminut moitteettomasti jo yli 40 vuotta. Ydinvoima on sekä halvin että saasteettomin energian tuotantotapa, jonka varmasti jokainen asiantuntija myöntää.  Se, että vihreät vastustavat asioita täydellisen tietämättömyyden antamalla varmuudella, saakin minut joskus puhkumaan raivosta. ”Herra anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät.” Asiantuntemattomuuden puute voi asettaa yhteiskuntamme ennalta arvaamattomiin vaaratilanteisiin, jos ratkaisevan tärkeitä päätöksiä pääsevät tekemään ihmiset, jotka eivät pysty hahmottamaan asiakokonaisuuksia. Se nyt vaan on niin, että kyllä joskus tuntuu, että poliittisissa lehmänkaupoissa vihreät ovat tulleet hieman nenästä vedetyiksi.

Poliittisista kristillisistä olen sanonut jo aiemmin saman, jonka sanon nyt vihreistä. Niin kristillisyys kuin vihreyskin ovat hyviä arvoja, joita mikään ryhmittymä ei voi julistaa omikseen, vaan niiden huomioiminen kuuluu kaikille ihmisille ja kaikille poliittisille puolueille, kokoon ja väriin katsomatta.

Minun mielestäni ydinvoima tuo siis pelkkää hyvää tälle alueelle ja koko Suomelle.

Toinen tosi ihmeellinen vastustuksen aihe on muovi ja muovikassit.  En todellakaan voi käsittää sitä innostusta, jolla kaupoista halutaan viedä kätevät muovikassit pois ja korvata ne heikosti kosteutta kestävillä paperipusseilla.  Heitänpä tähän nyt erään faktan, jota vihreidenkin kannattaisi miettiä. Satuitteko tietämään, että yhden paperitonnin valmistaminen saastuttaa ympäristöä yli 40 kertaa niin paljon kuin yhden muovitonnin valmistaminen!  Ainakaan vihreillä arvoilla ei siis moista vimmaa voida puolustella. 

Tähän nyt ei vain yksinkertaisesti sovi useampia esimerkkejä, mutta ihan suoralta kädeltä voisin luetella niitä puolen sataa.