torstai 23. maaliskuuta 2017

Kalliit tuulihäkkyrät


Omakohtaiset tapahtumat, Karjala, pakolaiset, politiikka ja tuulimyllyt näyttävät muodostavan näiden kirjoitusteni rungon. Osa jutuista on faktoja, osa taas minun mielipiteitäni, mutta vaihtoehtoiset totuudet jätän Donald Trumpin ja muiden poliitikkojen harrastukseksi. Kun kohtuullisen pitkän elämän olen saanut jo elää ja opiskellut sekä opettanut siitä suurimman osan, ei liene yllätys, että kokemuksia ja kirjoituksen aiheita on kertynyt.

Eniten minä olen elämäni aikana joutunut ihmettelemään ihmisten suhtautumista tunnettuihin tosiasioihin. Kyllä minuakin kismittää, jos asiat joihin aina olen uskonut, osoittautuvat joksikin aivan muuksi, mutta kyllä minä faktoja uskon. Näin kuoli Joulupukkikin minun vanhetessa.

Laajamittaista tuulimyllyjen levittämistä olen aina vastustanut. Paitsi, että ne ovat kalliita, rumia, hyödyttömiä ja vaarallisia, ne parhaimmillaankin pystyvät vain sotkemaan sähkömarkkinat. Niistä tulevan näennäishyödyn saavat tuulivoimayhtiöt ja maanomistajat. Kärsijoitä ovat luonto, sairastuneet ihmiset ja veronmaksajat.

Kun Matti Putkonen kertoi julkisuuteen, kuinka tuulimyllyt tappavat lepakkoja ja muitakin eläimiä, nähtiin todellinen YLE:n takinkääntö. Putkosesta tehtiin YLE:n hupailujen aihe ja jossakin vaiheessa marssitettiin studioon ns. asiantuntijoita, joiden tehtävänä oli kumota Putkosen väitteet. Kunnia näille herroille, että ainakin yrittivät vaikka eivät pystyneetkään.

Miksi puhun sitten YLE:n takinkäännöstä? Ihan vaan malliksi tässä nyt sanatarkka uutinen vuodelta 2013, jonka YLE kertoi koko Suomen kansalle. 

Tuulivoimalat tappavat lepakoita

Tuulivoimaloiden lavat ovat lepakoille yllättäviä esteitä ympäristössä. Lepakkotutkijat ovat huomanneet, että lepakot iskeytyvät lapoihin ja paineen vaihtelu voi aiheuttaa niiden kuoleman lapojen lähellä. Tämä pitää ottaa huomioon tuulivoimaloiden sijaintipaikkojen suunnittelussa, sillä lepakot ovat suojeltuja. 

19.12.2013
http://yle.fi/uutiset/3-6993036



PohjanlepakotEmma Kosonen


Mistä on kyse?
  • Tuulivoimalat saattavat koitua lepakoiden kohtaloksi
  • Ilmanpaineen vaihtelu voi aiheuttaa lepakon kuoleman
  • Tuulivoimayhtiöiden on otettava tutkimustulokset huomioon voimaloiden sisjoituspaikkojen suunnittelussa
Lepakkotutkimukset ovat osoittaneet, että lepakot saattavat iskeytyä tuulivoimaloiden siipiin tai jopa kuolla ilmanpaineisiin tuulivoimaloiden läheisyydessä. Tästä syystä tuulivoimayhtiöiden on otettava huomioon lepakoiden muuttoreitit, kun tuulivoimaloille etsitään sijoituspaikkoja. Tutkijat ovat selvittäneet lepakoiden lentämistä yli kuudenkymmenen metrin korkeudessa ensimmäistä kertaa Suomessa. Yleensä lepakoita on havainnoitu maan tasalta.

Lepakoiden muuttoreittejä on tutkittu eteläisen Suomen rannikkoseuduilla mastoihin kiinnitettyjen ultraäänitallentimien avulla. Suomen yleisin lepakko eli pohjanlepakko lentää ja ruokailee jopa yli kuudenkymmenen metrin korkeudessa. Tuulivoimalan lapa on niille uusi, nopeasti liikkuva este ympäristössä, kertoo tutkija Thomas Lilley.

Lepakon ei tarvitse aina osua niihin lapoihin. Riittää se, että se lentää lapojen läheltä.
Thomas Lilley

- Ne saattavat iskeytyä lapoihin tai niille saattaa koitua barotrauma. Se aiheuttaa lepakon kuolemisen. Tuulivoimalan pyörivien lapojen lähellä on niin korkeat paineenvaihtelut, että se tuhoaa lepakon keuhkojen verisuonet ja aiheuttaa lepakon kuoleman. Lepakon ei tarvitse aina osua niihin lapoihin. Riittää se, että se lentää lapojen läheltä, kertoo Lilley.

Tuulivoimalat pitää sijoittaa muuttoreittien ulkopuolelle

Uudet tutkimustulokset ovat tärkeitä lepakoiden suojelun kannalta. Lepakoita on tutkittu Suomessa vasta vähän. Se tiedetään, että lajeja on kolmetoista, uhanalaisia niistä ovat pikkulepakko ja ripsisiippa. Arviolta lepakoita on satoja tuhansia. Tuulivoimayhtiöt ovat olleet kiinnostuneita lepakoiden liikkeistä ja rahoittamassa tutkimusta. Niiden on tutkija Thomas Lilleyn mukaan otettava huomioon lepakot voimaloiden paikkojen suunnittelussa.

Tuulivoimayhtiöt voivat siirtää tuulimyllyjen paikkoja riippuen siitä, että missä lepakoita havaitaan tai missä lepakoiden muuttoreittejä havaitaan.
Thomas Lilley

- Suomessa kaikki lepakkolajit ovat rauhoitettuja ja niiden levähtämis- ja lisääntymispaikat ovat suojeltuja kuten myös ruokailualueet. Kyllä tämä pitää ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa, vetoaa Lilley.



Lepakkotutkijat ovat hankkineet tietoa ultraäänitallentimien avulla.Turun yliopisto


Suomen lepakkotieteellinen yhdistys saa jo nyt lausuntopyyntöjä luonnonsuojeyhdistyksiltä, asukasyhdistyksiltä ja yksityishenkilöiltä kiihtyvällä vauhdilla.

- Tuulivoimayhtiöt voivat siirtää tuulimyllyjen paikkoja riippuen siitä, missä lepakoita tai lepakoiden muuttoreittejä havaitaan, pohtii Lilley.

Onko vaarana, että tästä tulee liito-oravan kaltainen juttu, että aletaan miettiä lepakoita ja tuulivoimaa vastakkainasetteluna?

- Sellainen riski on tietysti olemassa, mutta uskon, että tällä hetkellä on opittu jonkin verran liito-oravakiistoista ja luulen, että tällaista tilannetta pyritään välttämään kaikilla tahoilla, kertoo Lilley.


Ei hymynvärettäkään näkynyt uutisankkurin kasvoilla, puhumattakaan, että aiheesta olisi rakennettu joitakin vitsailuohjelmia.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti