Viimeviikkoinen Seura-lehti pohti artikkelissaan, mikä erottaa vasemmistoliiton ja vihreät toisistaan. Ei siihen oikein vastausta löytynyt, enkä toki rupea lehden artikkelia tähän kopioimaan. Sen sijaan yritän nyt ihan itse kommentoida niitä huomioita, joita olen tässä ollut huomaavinani, lähinnä näiden puolueiden yhteisistä ominaisuuksista. Todellakin: moni asia tuntuu yhdistävän näitä puolueita. Ensimmäinen yhdistävä tekijä on nähtävissä jo eduskunnan kyselytuntia seuraamalla. Molemmat puolueet ovat aktiivisesti äänessä ja räksyttävät kuin rakkikoirat ja heittelevät niitä vaihtoehtoisia totuuksia, jotka eivät ainakaan minua vakuuta. Vastustavat kaikkea eivätkä tunnu näkevän hallituksessa mitään hyvää. Ihan aina ei ymmärryskään näytä huippuun kohoavan. Vaikka vasemmistoliiton linja on hieman fiksuuntunut puheenjohtajan vaihduttua, ei se ihan vieläkään kaikkia normeja täytä. Se ymmärrys ei kauheasti ole lisääntynyt.
Eräs vasemmistoliittolainen
koettaa lehdessä selventää noiden kahden vasemmistopuolueen eroja: ”...lähinnä
olemme vasemmistolaisempia kuin vihreät siksi, että ajamme koko työväen etua.” Mitenkä
tuohon nyt sitten pitäisi suhtautua? Jos minulta kysyttäisiin, niin sanoisin,
että kumpikaan puolue ei aja kenkään etuja. Edellisessä hallituksessa vihreät
olivat lähinnä kokoomuksen ”puisto-osasto”, mutta vastustivat systemaattisesti
kaikkea todella vihreää, kuten esimerkiksi ydinvoimaa.
SDP taitaa olla ainoa puolue,
joka yrittää ajaa oikeasti työväen etua, mutta näyttää unohtaneen talouden realiteetit.
Silti sen politiikka on huomattavasti järkevämpää kuin molempien edellä
mainittujen ja siksi kai se onkin suurempi kuin nuo kaksi puoluetta yhdessä.
Kunnallisvaalit lähestyvät,
ja vaikka minulla onkin hyvin pitkäaikainen kokemus Jyväskylässä asumisesta, on
suurin osa viiden vuosikymmenen takaa. Ei siis ihan uutta, enkä todellakaan ole
ennättänyt paneutua kaupungin tarpeisiin niin hyvin, että katsoisin itseni edes
päteväksi äänestämään, vaikka äänioikeudesta kertova ilmoitus postiluukusta tupsahtikin.
Täytyy nyt sitten koettaa etsiä hieman tietoja ja sitten sopiva ehdokas. Omia
toiveitani vastaan en halua äänestää. Kunnallisvaalien hyvä puoli on se, että
puoluepolitiikalla ei ole kovinkaan suurta merkitystä, sillä kyllä kunnat ovat
niin erilaisia. Joissakin kunnissa on mielekästä äänestää kokoomuksen
ehdokasta, kun taas toisessa kunnassa kunnan etua palvelee paremmin
sosiaalidemokratia. Pienissä maaseutupitäjissä saattaa jollakin puolueella olla
ikävä yksinvalta, niin että ehkä pelkästään vastaan äänestäminen on viisasta. Tuollainen
ylivalta on yleensä turmiollista koko yhteisölle ja johtaa usein
rakenteelliseen korruptioon, joka ei viime kädessä ole kenenkään etu.
Olisiko nyt niin, että tämä
kirjoitus vaikuttaa hieman liian opettajamaiselta. No mihinpä se ”koira
karvoistaan pääsisi”, kun suuren osan elämäntyöstäni olen tehnyt erilaisissa ja
eriasteisissa opetustehtävissä, saattaa se näkyä kirjoitusteni sävyssä. Kaiken
kaikkiaan kyse on kuitenkin mielipiteistä, joita ei kenenkään tarvitse purematta
niellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti