sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Tulevaisuuden Suomi

Ennustaminen on vaikeaa ja tulevaisuuden ennustaminen etenkin, mutta siitä huolimatta voi aina toivoa. Koska ei nyt ainakaan lähitulevaisuudessa ole odotettavissa sellaista suurta keksintöä, joka mahdollistaisi vaihtosähkön varastoinnin, uskallan epäillä, että tuulivoimayhtiöiden kirjoitukset ja laskelmat täyttävät petoksen tunnusmerkit. Se sellaisenaan olisi jo pätevä syy kieltää tuulivoiman lisärakentaminen. Tuulivoiman rakentamisen mahdollistaakin vain nykyinen poliittinen järjestelmämme, jossa poliitikolle ei aseteta mitään erityisiä pätevyysvaatimuksia. Tärkeitä kansallisia ja jopa kansainvälisiä päätöksiä voi olla tekemässä aivan kuka tahansa.

Näyttää siltä, että kuntien valtuustot ovat erityisen helposti höynäytettävissä ja ihmiset joutuvat kärsijän rooliin, jopa maksumiehiksi. Parempaa Suomea odotellessa voimme vain toivoa, että ihmiset kautta Suomen hieman järkevöityisivät ja tajuaisivat, miten heitä on petetty tai ainakin yritetty pettää.

Luin erään tuulivoimauskovaisen kirjoituksen, jossa hän yritti mollata tuulivoimaa vastustavan kansalaisjärjestön puheenjohtajan Kalevi Nikulan kirjoituksia ja tulin hyvin surulliseksi ja jopa pahalle päälle. Todella hyvin ovat näköjään tuulivoimayhtiöiden lobbaukset uponneet joihinkin vihreisiin. Tuo vihreäksi ilmoittautunut perusti kirjoituksensa suurimmaksi osaksi siihen toiveeseen, että jos joskus keksitään joku vaihtosähkön varastointikeino, niin sitten aurinko paistaa risukasaam. Voin lohduttaa tätä paremman elämän odottajaa, että ei ihan lähitulevaisuudessa keksitä, ei ainakaan tämän tuulimyllysukupolven aikana. Olen jossakin kirjoituksessani joskus kertonut, että tiedän ainakin kolme tapaa, jossa tuulivoimaa voitaisiin ikään kuin ”varastoida”, mutta jokainen on niin kallis, että tuskin monikaan pystyisi maksamaan sähkölaskuaan.

Kyseinen kirjoittaja lähti väitteestä, että tuulivoiman vastustajat keskittyvät vain tuulivoiman haittoihin eivätkä ota lainkaan huomioon tuulivoiman hyviä puolia. Mietin oikein tosissani tuota näkökantaa, mutta hyviä puolia löytyy todella niin vähän, että minäkin olisin ne jättänyt huomiotta, jos olisin päätöksen tekijä. Totesin kyllä, että tuulivoimasta hyötyvät jotkut maanomistajat ja tuulivoimayhtiöt, mutta ei juuri muut. Vasta-argumentteja löytyy heti kymmeniä. Tuulimyllyt vaikuttavat kauppataseeseemme negatiivisesti, sillä lähes kaikki osat ja työvoima tuodaan ulkomailta. Koska tuulivoimaa ei todellakaan pystytä varastoimaan, aiheuttavat äkilliset tuulenpuuskat ja myrskyt vain tehopiikkejä, jotka todellisuudessa ovat kaatopaikkatavaraa ja sähköverkolle vaaraksi, vaikka voimayhtiöiden laskelmat toisin yrittävät todistaa. Ulkomaalaiset tutkimukset ja suomalaisten kokemukset todistavat myös, että kyseessä on todella merkittävä terveysriski. En löytänyt edes tuota paljon hehkutettua energiahyötyä, sillä tuulivoimaloiden teho on niin poukkoilevaa, että ne tarvitsevat aina rinnalleen oikean lähes saman tehoisen voimalaitoksen, tai sitten sähkö on pakko ostaa ulkomailta, niin kuin Suomessa tehtiin viime talven pakkasten aikana. Meidän nimellisteholtaan yli 600 MW tuulivoimareservi pystyikin yllättäen tuottamaan vain 49 MW, ja sekin meni niiden massiivisten öljymäärien lämmittämiseen, jotka noiden voimaloiden sisälle kätkeytyvät. Ei ollut tuulivoimasta apua, mutta onneksi Venäjältä ja Pohjoismaisesta sähköpörssistä saatiin ostettua silloin puuttuva 600 MW.

Uskon, että tuo maanomistajien näennäinen hyöty häviää, kun purkuvelvoite lankeaa maanomistajille tuuliyhtiöiden konkurssien jälkeen. Tuuliyhtiöt menevät välittömästi konkurssiin, kun valtiovalta lopettaa tuen tuolta näennäisenergian tuottajalta. Arvioni mukaan tämä tapahtuu seuraavan vuosikymmenen alkuun mennessä. Taitaa ollakin tämän ennustuksen helpoin osa. 

Minulle parempi Suomi merkitsee maata, jossa on 3 – 5 poliittista puoluetta, päättäjillä jonkinasteinen ammattitaito eikä maassa yhtään tuulimyllyä.  :-)

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti