tiistai 12. heinäkuuta 2016

Tuulivoiman väärinkäyttöä


Ehdottomasti on väärin käyttää mitä tahansa asiaa keppihevosena oman edun tavoitteluun. Olkoon kyseessä tuulivoiman puolustaminen tai ydinvoiman vastustaminen. Uskottelemalla ihmisille, että tuulivoima olisi jotenkin hyödyksi muutoinkin kuin purjehduksessa, voidaan kääriä suuria tukkoja veronmaksajien rahoja, samanaikaisesti kun nakerretaan kansantalouttamme ja kanssaihmisten terveyttä.

Vastustamalla taas ainutta todella puhdasta energiaa, jota Suomessa voidaan vielä tuottaa, voidaan päästä vaikkapa eduskuntaan, jonne on mahdollisuus mennä myöskin hiihtämällä tai laulamalla. Missään näistä kolmesta vaihtoehdosta ei erityisen paljon ymmärrystä tarvita.

En tiennyt, että Björn Wahlström, joka on kirjoittanut kirjan ydinvoimasta, oli hakenut ydinvoimalan palvelukseen Loviisaan sunnilleen samaan aikaan kanssani. Kumpikaan meistä ei sinne päässyt, mutta lainailen nyt hänen ajatuksiaan tätä blogia kirjoittaessani, sillä Wahlström varmasti asiantuntija on, vaikka ei Loviisaan päässytkään. Uskallan nyt sitten minäkin aukoa suutani, kun tuo hänen kirjansa tuonkin salaisuuden paljasti. Kirjan nimi on muuten ”Ydinja omenankuori”, jos jotakuta asia kiinnostaa. Sen verran kauan on omista voimalaitostekniikan opinnoistani, että ihan hyödyllistä oli lukea tuo itseäni viisaamman kirjoitelma.

Monet meistä muistavat varmasti sen kouluissa käytetyn karttapallon ,joka oli pinnaltaan lakattu. Ilma, jota hengitämme muodostaa suunnilleen tuon lakkakerroksen paksuisen kerroksen maapallomme pintaan. Siis todella ohut kerros, johon ihmiskunta purkaa päästöjään tonnikaupalla. Se on se omenan kuori.

”No eikö juuri siksi olisi syytä suosia tuulivoimaloita ?” No ei todellakaan. Sähkön kulutus on jokseenkin tasaista, mutta tuulivoimala tuottaa sitä ihan miten sattuu. Silloin kun tuulee, tulee kyllä sähköäkin, mutta kun ei tuule, on sähkö tuotettava muilla keinoilla. Pääsääntö on, että tuulivoiman huipputehoa vastaava sähkömäärä on siis tuotettava muutoin, sillä kuten mainitsin, sähköä tarvitaan myös silloin, kun ei tuule. Keski-Euroopassa tämä tarvittava ”lisäsähkö” tuotettiin fossiilisilla polttoaineella toimivilla höyryvoimalaitoksilla. Kokemus on nyt osoittanut, että ilmaston päästöt ovat lisääntyneet sen jälkeen kun tuulivoimalat yleistyivät.

Meidän onnemme on, että me saamme vielä toistaiseksi tuon ”lisäsähkön” oikeilta voimalaitoksilta, eikä meidän tuulivoima muutoinkaan ole kovin merkittävässä roolissa.

Merkittäväksi tuulivoima voi tulla ainoastaan haittojensa kautta.

Tuulivoiman väärinkäyttöä on siis se, että sitä yritetään käyttää merkittävässä määrin sähkön lähteenä. Toistaiseksi luulen, että sen ainut oikea käyttötapa on purjehdus.

Ainoa todella saasteeton ja turvallinen vaihtoehto on ydinvoima, jota vihreittenkin luulisi tukevan. Kuitenkin he pelottelevat ihmisiä asioilla, jotka eivät ole totta. He eivät, ikävä kyllä, ymmärrä mitä he puhuvat, mutta kova luottamus tuntuu olevan siihen, että eivät kuulijatkaan ymmärrä. 

 Kuva kirjasta "Ydin ja omenankuori".


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti