Kristan mokaus

Kyllä minä tämän silti mokaukseksi luokittelen, vaikka saattaa hyvinkin olla totta, että kyseinen ”komeljanttari” ei perussuomalaisia tunnekaan. Olisi säilyttänyt ainakin kasvonsa, jos ei olisi tunnustanut, että hänen ystäväpiirinsä on niin suppea, että siihen ei satu ketään tuosta yli miljoonan ihmisen ryhmästä, joka on osoittautunut perussuomalaisten kannattajiksi. Jos ei kyseinen naisihminen sattunut huomaamaan, niin vaalit olivat ja menivät. Kannatusluvuista voitiin tehdä tuo arvio.

Meitä kahden puolueen kannattajiakin saattaa olla muutamia tuhansia, sillä kyllä minä edelleenkin kannatan myös ”persuja”, vaikka iloitsenkin ”kepun” hyvästä tuloksesta. Molemmissa puolueissa on jotain hyvää.

Jos nyt siis on jollekin vielä yllätys, että puolueesta eroamisesta huolimatta kannatan edelleen ”persuja”, niin yllättykää ihan vapaasti. En minä perussuomalaisista siksi eronnut, etteikö puolueen ohjelma olisi hyvä. Ehkäpä syynä oli se sama asia kun ehkä monella muullakin kalajokisella. Kuulopuhettahan nuo ovat, joten en tässä nyt asiaa enempi kommentoi. Ehkäpä tässä yhteydessä totean vain, että puolueesta eroaminen ei tarkoita sitä, myös puolueen kannatus häviää. Minulle se yksinkertaisesti tarkoitti vain sitä, että luovuin kaikista tekemisistäni puolueen hyväksi. Vaimoni toimii edelleen Kalajoen paikallisyhdistyksen sihteerinä, mutta hän on tehnyt valintansa ihan itse, enkä todellakaan ole koettanut mitenkään vaikuttaa hänen toimintaansa puolueen riveissä. Ehkä seuraavissa kunnallisvaaleissa äänestän häntä, tai sitten en. Sen näkee silloin. Ehdokkuudestaankin hän päättää ihan itse.

Mutta Krista Kososen mokauksestahan minun piti kirjoittaa. Tuskinpa tuo ”persuille” niin ominainen pelastautumiskeino ”ehän oli vitsi” nyt oikein puree. Kyllä Krista minun mielestäni osoitti selvästi typeryytensä moisella ihmisten karsimisella. Minä kun en yksinkertaisesti edes usko, että tuo oli totta.

Totta sen sijaan on se, että minun ystäväpiiriini kuuluu varmuudella vasemmistolaisia, kokoomuslaisia. keskustalaisia, kristittyjä ja jopa joku vihreäkin, puhumattakaan perussuomalaisista. Ihmeellisintä onkin, että en tiedä läheskään kaikkien ystävieni poliittisia mielipiteitä, sillä en lajittele ihmisiä sen mukaan.

Jos nyt sitten suinkin onnistun, niin vastaisuudessa jätän katsomatta kaikki nuo ohjelmat, jossa tuo aikaisemmin suosimani näyttelijä esiintyy. Muistaisin kuitenkin aina nuo ulos lausutut typeryydet. Kyllä luulen, että reaktioni olisi aivan sama, vaikka ”persujen” sijasta noissa lausunnoissa olisi vilahtanut sana ”kepu”. Se olisi helsinkiläisen suusta kuultuna tuntunut jopa uskottavammaltakin.

 

Kyllä minä onnittelen tasapuolisesti kaikkia vaalien voittajia, jollaisena pidän myös ”persuja” siitäkin huolimatta, että neljän vuoden takainen ”jytky” ei ihan uusiutunutkaan. Kaikki ennusteet olivat povanneet puolueelle tappiota, jota ei sitten tullutkaan. Edellisvaaleihin verrattuna se yksi paikka meni, mutta tosiasiassahan se meni jo silloin, kun Hirvisaari erotettiin puolueesta. Nyt Hirvisaari lähti myös eduskunnasta ja ehkä koko poliittiselta kartalta, sillä Muutos 2011 jäi nyt jo toisen kerran peräkkäin vaaleissa ilman kansanedustajan paikkaa ja poistettaneen puoluerekisteristä. Eiköhän sieltä löydy muitakin puolueiden sirpaleita, joita odottaa sama kohtalo.

Ihan oikeasti en osaa edes surra tuota kehitystä, sillä mielestäni eduskunnassa on nytkin liikaa puolueita. Yleensä puolueiden kohtuuton määrä Suomessa ei kerro niinkään niiden tarpeesta kuin suomalaisten kykenemättömyydestä hyväksyä se tosiasia, että voimme olla asioista erimieltä ihan riitelemättä.

”Vaalit on pidetty ja pulinat pois”, sanoi aikanaan Johannes Virolainen, jos vielä muistatte miehen. Saman pitäisi päteä kaikessa muussakin. Kun jokaisen erimielisyyden takia lähdetään perustamaan uutta puoluetta, niin puolueita kyllä riittää.