torstai 11. helmikuuta 2016

Verkkotiedon luotettavuus


Luin kotipaikkakuntani paikallislehdestä tutkimustuloksia yläasteikäisten suhtautumisesta julkisen median luotettavuuteen tiedon antajana. Täytyy myöntää, että ainakin tuon tutkimuksen valossa nuoret osaavat suhtautua aika valikoiden median syöttämään tietoon ja ovat siis otaksuttua kehittyneempiä. Johtuneeko mielipiteeni sitten siitä, että ainakin tutkimuksessa luotettavimpana pidetystä ja epäluotettavimmasta lähteestä olen täysin samaa mieltä nuorten kanssa? Sen olen kuitenkin jo elämässä oppinut, että ihan ilman kritiikkiä ei kannata suhtautua mihinkään tietoon... ei ainakaan verkkotietoon.

Selkeästi luotettavampana nuoret pitävät Yleisradion uutisia. Näin myös minä. Ylen väärä uutinen ei useinkaan ole tahallisesti syötettyä propagandaa, vaan johtuu pääasiallisesti toimituksen saamasta väärästä tiedosta, jota ei ole ennätetty varmistaa. Toki Yleisradiokaan ei ole täysin puolueeton tiedon jakaja, mutta sanottakoon, että se on poliittisesti ohjatuista laitoksista se ainut, joka on käsittänyt asemansa puoluettomana pidettynä tiedon välittäjänä. Sanoisin, että Ylen uutisiin voi asiallisesti yleensä luottaa, mutta ehkä jonkinlainen värisuodatin kannattaisi laseihin kuitenkin laittaa.

Myös epäluotettavimmista lähteistä nuoret ja minä olemme yksimielisiä. Vaikka tämä on blogi, olen silti sitä mieltä, että tietolähteenä blogia ei kannata pitää. Blogi on tietolähteenä se kaikkein epäluotettavin, sillä varsinkin poliitikkojen omat kirjoitukset ovat kaukana totuudesta ja vähintäänkin puoluepoliittisesti väritettyjä. Pääsääntöisesti ne evät kerro tapahtumista tapahtumina, ja jos joskus jostakin kertovat, niin kovin kirjoittajan omasta lähtökohdasta. Tietysti tykkään itse itsestäni - niinhän me kaikki - mutta ihan vilpittömästi uskon siihen, että tämä blogini, joka pohjautuu paljolti erilaisiin tietolähteisiin, on yksi tämän kategorian luotettavimmista lähteistä.

Minun mielestäni luotettavin lähde on siis Yle ja epäluotettavimpia ovat blogit. Jos pitävät blogit sisällään suoranaisia valheita, niin ei kannata edes puhua "somesta" eli sosiaalisesta mediasta, joka ei ole media lainkaan, vaan eräänlainen yleisöosaston sivusto. Todennäköisesti ainut jotenkin luotettava tieto siellä on se, kuka kulloinkin viettää syntymäpäiväänsä. Ihan ehdottomasti ei edes siihen voi luottaa, sillä huhuja olen kuullut - siis huomaa: huhuja - että monet ovat kirjautuneet sinne ikään kuin feikkeinä, eikä edes syntymäaika ole välttämättä oikea. Luotettavimpia ovatkin ystäville tarkoitetut muut perheuutiset, kuten häät ja hautajaiset.

Viime aikoina nuo palstat ovat muodostuneet kovasti rasistisen kansanosan temmellyskentäksi, josta "tolkun ihmiset" ovat halunneet pysytellä erossa. Siihenhän minäkin olen pyrkinyt, mutta kun luen joskus täyttä soopaa, en ole voinut olla kommentoimatta asiaa. Sinänsä hyvä idea tuo facebook olisi, jos se pysyisi puhtaana, mutta kyllä se nyt on niin saastunut trollipaja, että harmittaa. Älkää nyt ainakaan uskoko mitään mitä sieltä luette - siis varmuuden vuoksi älkää mitään. Se on paras tapa välttyä vääriltä tiedoilta.

Google ja Wikipedia ovat koululaisten mielestä myös luotettavia sivuja. Googlehan on hakukone, joka ei sinänsä erittele tietojen luotettavuutta tai epäluotettavuutta. Se kertoo vain siitä, mistä mitäkin tietoa löytyy ja voit ihan itse päätellä, onko löydetty teksti luotettavaa vai epäluotettavaa.

Wikipedia yrittää kyllä kertoa asiat juuri sellaisena kun ne on sinne syötetty, ja näiden tietojen luotettavuus riippuu paljolti siitä, miten luotettava on tietojen syöttäjä ollut. Oman arvioni mukaan Wikipedian tiedoista noin 60% on täysin luotettavaa, mutta loput 40% sitten enemmän tai vähemmän epävarmaa tai puutteellista.

Usko mihin tahansa, mutta älä koskaan ilman kritiikkiä :-) Jos opettaja opettaa koulussa jotain, se on tietysti totta... mutta absoluuttisesti näin vain kokeisiin asti.




 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti