Riidankylväjät ja kapuloiden heittelijät

Ihan suoraan en väitä, että tämä Kalajoki olisi jotenkin tavallista riitaisempi paikka. Kuitenkin ihmettelen, mistä mahtaa johtua, että vaikka olen toiminut 60 vuotta erilaisissa yhteisöissä ympäri Suomen, niin vasta täällä olen joutunut suoranaiseen myrskyn silmään.

No en ehkä suoranaisesti minä, sillä olen vain kolmen yhdistyksen jäsen, eikä yhdessäkään ole ollut mitään riitoja, vaan kaikissa on asiat sovittu aika pehmeästi. Ehkäpä se on vain sattuma, sillä joitakin asioita olen joutunut lähietäisyydeltä seuraamaan, ja täytyy myöntää, että noita kapuloiden heittelijöitä kyllä löytyy. Näin tapahtuu, olipa kyse urheilusta, kulttuurista. uskonnosta tai politiikasta. Näen siihen vain kaksi syytä: oikeassa olemisen tarpeen ja halun olla pomo. Yleinen tietämättömyys on se maaperä, jossa nuo tarpeet kasvavat.

 

Tämä oli eräs syy, joka sai minut luopumaan politiikasta, koska en milloinkaan ole kokenut olevani riidankylväjä enkä pitänyt siitä, että riidalle otollista maaperää kylvettiin syöttämällä vääriä tietoja jopa medialle, joita sitten jouduin oikomaan. Tosiasiassa olin jo ennen Kalajoelle muuttoani lähettänyt puolueen johdolle kirjeen, jossa pyysin eroa puolueesta, mutta kun minulle soitettiin ihan puolueen huipulta, lupauduin auttamaan ja peruin eronpyyntöni. Apuni ei sitten kuitenkaan kelvannut, joten sepä sitten siitä. Eräs ystäväni totesikin, että koska et ole kalajokinen, on tänne aika vaikea asettua. Kuulemma kalajokiseksi pääsee vain syntymällä, mutta vaikka syntymäpaikkani olisinkin saanut valita, en ihan varma ole, olisiko se ollut Kalajoki, vaikka vapaehtoisesti tänne eläkepäiviä viettämään tulinkin ja vähäisiä veroropoja kaupungin kirstuun pudottelen.

Kun nyt pääasiassa olen toiminut rakentamamme tsasounan asioilla, en henkilökohtaisesti ole joutunut noihin riitoihin, sillä sen verran pyhänä ortodoksisuuttakin pidetään, että ei haluta riidellä. Etupäässä pienet ”särötkin” johtuvat vain tietämättömyydestä ja siitä, että kannatusyhdistystä pidetään uskonnollisena järjestönä ja ortodoksikorkkoa, siis tätä toista valtion kirkkoa jonkinlaisena lahkona. Sen sijaan vaimoni, joka on toiminut ammattimaisena tulkkina ja kielenkääntäjänä, on saanut seurata läheltä noita kahinoita, vaikka ei kai ole niihin osallistunutkaan. Näinhän jo ammattietiikkakin vaatii. Se, että jonkun yhtiön ulomaalaiselta johtajalta evätään tulkin käyttö osakkaiden kokouksessa, on sekä moraalitonta että ennen kaikkea lainvastaista. Kuulemma näinkin on käynyt ja ihan mahdollistahan se olisi Kalajoellakin, jossa firmat ovat pieniä ja osakkaat uskovat olevansa samalla sen hallitus.

Onko vai ei Kalajoella, se jääköön jokaisen arvailujen varaan.

Jokaiselle on selvää, että jos teet jotakin ja sitten valitat, että on jotenkin vialla, että on tehty niin, ei siitä voi ketään toista syyttää. Ei se aina kapulanheittäjiä estä, vaikka kuinka varoisit, että et sano mitään mikä ei ole totta. Valheeksihan näitä totuuksia ei voida väittää, koska se edellyttäisi edes jonkin asian vääräksi todistamisen. Yleensä riidankylväjät käyttävätkin jotain epämääräistä sanontaa, joka ei kovin usein minun kielenkäyttööni sovi, koska haisee liian pahalta. Kirjoitan sen nyt kuitenkin tähän: ”Älä puhu paskaa”. Eiköhän tuossa ole kyse myös anatomian tuntemuksen puutteesta, sillä mainittu uloste tulee minun käsittääkseni aivan eri paikasta. Niin paljon mäntti olen, että kohdistuipa tuo ruma sana minuun tai johonkin toiseen henkilöön, niin edelleen perään kuuluttaisin sitä ”totuutta”.

En osaa ottaa kantaa likikään kaikkiin järjestöihin ja yhteisöihin, mutta mikäli oikein olen ymmärtänyt, jonkinasteisista ”saavutetuista eduista luopumisestahan siinä on kysymys,” kun ihan tarkoituksella epätotuuksia kylvetään. Oletettavaa on, että joku siihen jossakin vaiheessa puuttuu. Olen kuullut väitteen, että ei ole olemassa yhtään järjestöä, jossa ei tällaisia ongelmia olisi syntynyt. Ehkä lähinnä sellaista on tämä meidän satamakirkko, jossa vapaehtoisten joukko on pysynyt varsin yksimielisenä.

Suuresti ihmettelen, että lait ja asetukset ovat pelkkää tuhkaa näille riidankylväjille. Johtuneeko sitten siitä, että lait ovat eduskunnan säätämiä, eikä niihin oikein ole itse saanut vaikuttaa?

Onkohan oikeasti niin, että lait ja asetukset koskevat vain toisia ihmisiä, ei minua laisinkaan? Joskus voi käydä niin, että tuomioistuin on tulkinnoista hieman toista mieltä, joten ei sitten auta muuta kun heitellä kapuloilla toisia ihmisiä. Aina joku saattaa vähän suutahtaa ja paiskata sen kapulan takaisin. Ehkä se silloin sattuu kahta kovemmin.