sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Puhtaan energian likainen kääntöpuoli.

Tässä eräs kattavimmista ulkolaisten artikkelien käännöksistä, jossa näitä asioita tuodaan esille.
Kääntäjän julkaisu täällä: http://pipa01.blogspot.fi/2015/09/puhtaan-energian-likainen-kaantopuoli.html
Näitä kirjoituksia toki on satoja, mutta pääasiassa vieraskielisiä.

******************************

Uusiutuvan energian ympäristörikokset
 
Tuuli on raikkaan ilman, vapaan hengityksen ja terveellisen ympäristön symboli. Totta kai näitä argumentteja käyttävät tuulienergian puoltajat niin paljon kuin ikinä mahdollista, ja saavat siten aikaan mielikuvan, että vain he tuottavat puhdasta energiaa, kun taas hiilivoimalat pilaavat ilman ja ydinvoima nyt joka tapauksessa on heidän mielestään sama kuin ydinpommi. Se tosiasia, että nämä jälkimmäiset eivät aiheuta mitään terveyshaittoja, vaietaan ja ”unohdetaan”, etenkin Fukushiman maanjäristyksen jälkeen, ja kaivoksista tehdään varsinaisia maiseman pilaajia.  Sitä ei kerrota, että nimenomaan tuulivoima kuuluu saman määritelmän mukaan todella suuriin ympäristön pilaajiin. 

Ilmastonmuutos, ilmastokatastrofi – jatkuvasti ja kaikilla kanavilla toitotetaan, että ihminen on energiankulutuksellaan pilaamassa ilmaston kokonaan. Erityisen näkyvästi esillä on muka meidän energiankulutuksemme takia nälkää näkevät jääkarhut, joilta jää on kokonaan sulanut. Jos kuitenkin maksamme ”aneen” – eli päästömaksun jokaista kilowattituntia kohden – voimme ostaa itsemme vapaiksi tästä synnistä ja nukkua yömme rauhassa – näin ainakin vihreiden mukaan. 
Sillä me maksamme valtavat jopa 200 metriä korkeat roottorihirviöt, joiden kerrotaan tuottavan puhdasta, ympäristöystävällistä sähköä ja jotka pelastavat meidät hiili- ja ydinvoimaloiden vallasta. Sillä aikaa, kun tavalliset kansalaiset kantavat yhä suuremman taakan kasvavina sähkölaskuina ja menetettyinä työpaikkoina teollisuuden siirtyessä ulkomaille, tienaavat ovelat keinottelijat omaisuuden noilla myllyillään. 

 Tuulivoimalan tappama kurki

Tuo liike, joka meitä näin pettää ja rahamme vie, on laaja kokoelma vihervasemmistoaatteita, osin sosialistisia, osin koneuskovaisia. Usein tekijät ovat kaupunkilaista älymystöä, jotka eivät hyväksy teknistä kehitystä ja haluaisivat mieluiten palata kivikaudelle. Erityisen suosittua on kaivosteollisuuden demonisointi ja raaka-aineiden hyväksikäyttö siitä johtuvien ympäristöongelmien takia. Menneisyyden virheet ja niiden kehitysmaiden jälkeenjääneisyys, jotka eivät vielä ole saavuttaneet meidän teknisiä valmiuksiamme, eivät aiheutakaan toivomusta asioiden parantamisesta, vaan yleisen kaikkien kaivostoimien demonisoinnin. Kun sitten nämä samat ihmiset asentavat kadmiumsaastutetut aurinkopaneelit katolleen tai investoivat rahansa tuulipuistoihin, he eivät käytäkään enää omaa argumentointiaan eivätkä huomaa, miten ”puhdasta” esimerkiksi se niin kehuttu tuulivoima on. 

Harvinaisten mineraalien likainen puoli 

Tärkeä esimerkki on harvinaisten mineraalien kuten neodymin käyttö. Tuulivoimalat ovat tuon aineen suurimmat käyttäjät, sillä se soveltuu erinomaisesti kestomagneettien valmistamiseen. Joidenkin tuulivoimalatyyppien sähkögeneraattoreissa on jopa tonnin verran tuota ainetta. Harvinaiset mineraalit ovat erityisiä aineita, joita käytetään erityisten ominaisuuksiensa takia useissa teollisissa laitteistoissa, etupäässä elektroniikassa, mutta myös metallurgiassa sekä monissa ”vihreissä” tuotteissa kuten sähköautoissa ja energiansäästölampuissa. Näitä aineita on maaperässä hyvin pieninä pitoisuuksina ja siksi niitä voidaan saada käyttöön vain monimutkaisten kemiallisten prosessien kautta. Siitä syntyy myrkyllisiä jätteitä. Menneinä vuosina ei juurikaan otettu huomioon ympäristöä eikä työsuojelua. 

 Myrkyllistä lietettä harvinaisten metallien tuotannosta Bayan Obossa
(Kuva: Chinhs News, Creative Commons)

Ympäristörikokset kaivoksilla

Yli 90 % harvinaisista metalleista kaivetaan Kiinassa. Riskeistä kertoo Freiburgin ympäristölaitos näin: ”Harvinaisten metallien kaivaminen aiheuttaa suuria määriä jätettä, joka sisältää myrkyllisiä aineita. Ne jätetään maavallin ympäröimiin altaisiin.” [OEKO] Jos valli sattuisi vahingoittumaan, se aiheuttaisi valtavia ympäristöongelmia, joista vapautuisi thoriumia, uraania, raskasmetalleja, happoja ja fluoridia. 

Voimakkaita sanoja löytyy mm. eräästä saksankielisestä blogista: ”Rystöjät ovat lähes kokonaan valloittaneet Kiinan harvinaisten mineraalien pääkaupungin.” Pohjavesi on pilaantunut, pellot autioituneet, eläimet kuolleet. Bao Steel Groupin altaan lähistöllä, joka sijaitsee 10 kilometrin etäisyydellä Keltaisesta Joesta, radioaktiivinen säteily lisääntyy päivittäin. 300 metrin vuosinopeudella saastunut vesi imeytyy maaperään Keltaisen Joen suuntaan. Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että maanjäristys tai rankkasade voisivat murtaa altaan vallin ja niin saastunut vesi virtaisi Keltaiseen Jokeen. Se olisi sellainen ympäristökatastrofi, joka jättäisi varjoon vuonna 2005 tapahtuneen Songhua-joen likaantumisen. 

Toinen vakava seuraus kaivostoiminnasta on mongolialaisten arojen muuttuminen erämaaksi sekä hiekkamyrskyjen lisääntyminen. [STCH].
Radioaktiiviset jätteet

 Erityistä huomiota vaativat tietenkin radioaktiiviset jätteet. Se kiviaines, josta harvinaisia mineraaleja saadaan, sisältää usein radioaktiivisia aineita kuten uraania tai thoriumia. Niiden hyödyntäminen ei kuitenkaan tavallisesti taloudellisesti kannata, ja siksi nekin joutuvat jätealtaisiin. Siitä johtuvia ympäristöongelmia on pohdittu erityisesti Bayan Ohossa Kiinassa, mutta myös Bukit Merahissa Malesiassa. Kiinasta kerrotaan, että thorium joutuu jätealtaaseen ja on aiheuttanut paljon syöpäkuolemia läheisen kylän asukkaissa. [STCH]. 

Malesiassa tehtiin jo 1985 omissa ja 10.000 asukkaan Bukit Merahin asukkaiden sekä Malesian Perak-kuntien nimissä valitus Asia Rare Earth –yhtiötä [ARE] vastaan. Valittajat vaativat Ipohi kylän lähellä sijaitsevan kaivoksen sulkemista, sillä radioaktiivisuuden määrä seudulla on hengenvaarallista. Kun japanilaisen Mitsubishin ja malesialaisen osakkaan yhteinen yhtiö aloitti toimintansa vuonna 1982, asukkaat valittivat haisevaa savua ja lemua, josta ihmiset saivat silmäkipuja. 
Mutta ei tässä vielä kaikki. Yhä enemmän esiintyy erilaisia tauteja, ei vain yskää ja hengitysteiden sairauksia, vaan huomattavan paljon leukemiaa, lapsikuolleisuutta, epämuodostumia vastasyntyneillä ja lyijymyrkytyksiä. Ensimmäistä kertaa Malesian historiassa valitti kokonainen kunta ympäristörikoksista, suojellakseen terveyttään ja ympäristöään radioaktiivisuudelta.  [MIAT]. Pitkien valituskierrosten jälkeen laitos suljettiin. 

Miten omatunto puhdistetaan

Tietenkään tuollaiset asiat eivät ole mieluisia tuulivoiman kannattajille, nehän likaavat imagoa. Syytöksiä vastaan käytetäänkin sitten paksuja lompakoita sekä kokonaista armeijaa kaupallisia organisaatioita, jotka ansaitsevat hyvät rahat ”uusiutuvan energian” buumin myötä. Näin esimerkiksi Bonnissa sijaitseva yritys Murphy&Spitz [M&S], eräänlainen erikoistunut reittausagentuuri, joka analysoi ja arvioi kestävän kehityksen alueelle tehtäviä investointeja. Se keskittyy yritysten rahoitus- ja taloustietoihin sekä eettis-ekologiseen suuntaukseen. Siellä ei haluta antaa niille yrityksille, jotka käyttävät neodym-magneetteja, puhtaita papereita niin kauan, ennen kuin on olemassa ”kestävästi tuotettua ja puhdistettua neodymiä tai tuulivoimalarakentajien osoittamaa vahvaa tutkimusta”. [MUSP] Se koskee kuitenkin M&S:n mukaan vain kuudennesta kaikista asennetuista tuulivoimaloista. 

Tuollainen lausunto sellaiselta agentuurista, joka elää siitä, että se antaa ”ekologisille” yrityksille toivotut sertifikaatit, ei yllätä. Niinpä voidaankin kyseenalaistaa asiaa koskevat tutkimukset. 

Tuulivoimaloissa on generaattorien lisäksi nimittäin muitakin osia, jotka saattavat sisältää neodym-magneetteja ja muita harvinaisia mineraaleja, esimerkiksi monet apumoottorit siipiä ohjaamaan ja napakoteloa tasapainottamaan, lisäksi lisäaineita monissa virtakeskuksissa ja tehoelektroniikassa sekä sähkövirran ohjauslaitteistoissa. Koska kuitenkin harvinaisten mineraalien käyttökielto asetettiin vain päägeneraattorille, nämä kaikki on siten ovelasti ohitettu. Tyylikkäästi tehty!

”Unohdettu alumiini”

 Kolontar (Unkari) – Kuva: Kormányzati Kommunikációért Felelős Államtitkárság

Vielä yksi näkökulma, jonka vihervasemmisto mielellään tuo esille mutta samalla itse jättää huomiotta, on alumiinin käyttö. Sellaiset yritykset kuten Enercon saattaisivat nimittäin joutua vaikeuksiin, vaikka olivatkin tarpeeksi juonia niin että eivät käytä neodymia, koska käyttävät generaattoreissa sähkömagneetteja eivätkä kestomagneetteja. Enercon esimerkiksi käyttää alumiinia pienempien laitosten roottorisiipiin ja myös konehuoneisiin sekä jättiläismäisten 7,6 MW-E126-voimaloiden siipien kärkiin. Jo kauan on tiedetty, millaisia ympäristöriskejä alumiinin valmistamiseen liittyy [WIKI].

Muistamme nämä riskit, kun Unkarin Kolontarissa murtui nk. ”punalietteen" pato vuonna 2010, jossa kuoli 10 ihmistä ja 150 loukkaantui. 
  Radioaktiivisia aineita punalietteessä Unkarissa (Grafiikka: Lamiot, Creative Commons)

Punalietteestä johtuvia vaaroja kuvataan Wikipediassa näin: ”Punalietteen lyhytkestoinen vaarallisuus perustuu ensisijaisesti syövyttävään lipeäkiveen. Pitkäkestoinen vaarallisuus johtuu myrkyllisistä raskasmetalleista, joka puolestaan riippuu bauksiitin alkuperästä ja koostumuksesta. Raskasmetallioksidit ja raskasmetallihydroksidit ovat emäksisessä ympäristössä erittäin huonosti liukenevia. Kaatopaikalle viety punaliete sisältää noin 1 % liukenevia raskasmetallihydroksideja. Anioineina olevat myrkylliset ainekset kuten fluoridi, arsenaatti, kromi ja vanadaatti voivat kuitenkin huuhtoutua pois lietteestä emäksisessä ympäristössä. Kun punalietteen natriumhydroksidi neutralisoituu vahvan laimennuksen tai happojen vaikutuksesta, voi syntyä muiden raskasmetallien liukenevia yhdistelmiä ja siten ympäristövahinkoja.” [ROTS]

Vähemmän tunnettua on, että alumiinia tuotettaessa syntyy myös radioaktiivista jätettä. Niinpä Unkarin alumiinimalmit sisältävät radioaktiivisia aineita actinium 228A, proactinium 234Pa, bismut 214Bi sekä kalium 40K. Eroteltaessa bauksiitista ne jäävät punalietteeseen ja jopa rikastuvat. [WIRA].
 
Tuulivoima tuhlaa raaka-aineita

Koska tuulella on vain vähän energiamassaa, energian tuotantoon tarvitaan isoja voimaloita. Siihen taas tarvitaan hyvin suuria resursseja, kuten hiljan julkistettu tutkimus kertoo, jossa vertailtiin Enercon E126-tyypin tuulivoimaloita 1300 MW:n hiilivoimalaan [TRIT]. Yksin tuon 200 metriä korkean jättiläisen torni ja masto sisältävät 6300 tonnia teräsbetonia, konehuone painaa 340 tonnia ja napa ja roottorisiivet 320 tonnia. Vuodessa sillä tuotetaan 15.000 megawattituntia sähköä. Yksi 1300 megawattitunnin hiilivoimala tuottaa korkeamman n. 90% käyttöasteensa kautta samassa ajassa 10.250.000 megawattituntia, siis 680 kertaa enemmän. Jotta saataisiin sama määrä sähköä tuulivoimaloilla kuin hiilivoimalalla, tarvitaan tuulivoimaloita 680 kappaletta. Kun muistetaan, että hiilivoimalalla on kaksi kertaa pitempi käyttöikä kuin tuulivoimalalla, niin resurssilaskelma näyttäisi tältä: 

Materiaali:
tonnia
teräsbetoni
8.570.000
teräs
492.000
konehuone materiaaleja
164.000
generaattori (terästä, kuparia)
300.000
Roottori (GRP-muoveja, terästä, alumiinia)
438.000
yhteensä:
9.964.000

Siis kaikkiaan 10 miljoonaa tonnia terästä, metalleja, sementtiä ja muovia. Se on 20 kertaa enemmän kuin mitä hiilivoimalan valmistamiseen tarvitaan. 

Tuo kaikki on lähes kokonaan saatava kaivoksista. Hyvä esimerkki siitä, miten järjettömästi ja tuhlailevasti juuri ne, jotka koko ajan syyttävät teollisuutta resurssien tuhlaamisesta, toimivat omien intressiensä turvaamisessa luonnonvarojen suhteen.  Puhumattakaan sitten energiasta, jota tarvitaan esimerkiksi sementin valmistamiseen, joka on erittäin paljon energiaa vaativa prosessi. 

 Myös aurinkokennot ovat kaikkea muuta kuin ”puhtaita”

Samat asiat koskevat myös aurinkovoimaa. Arviolta noin 100.000 Saksan aurinkokattoa, joilla on nk. kevytkerrospaneelit, sisältävät myrkyllistä kadmiumtelluridia, mikä tekee näistä katoista ongelmajätettä. 

 Arviolta 10 % kaikista Saksan energiapaneeleista sisältää erittäin myrkyllistä kadmiumtelluridia

saamaan aikaan koko aurinkoteknologian loppumisen. Moni talonomistaja joutuu sitten toteamaan, että talo on vaikea myydä, koska mahdolliset ostajat eivät halua itselleen vaikeasti arvioitavia jäteongelmia. Mahdollista siksi on, että laittomasti metsään vietyjä aurinkopaneeleja tulee olemaan tulevina vuosina paljon. 

Jo nämä esimerkit osoittavat, että vihreän liikkeen moittima kaivosteollisuus ja raaka-aineiden käyttö kaatuu heidän omaan niskaansa, kun käytetään heidän omaa vihreää suuresti ihannoitua teknologiaansa. Valitettavasti ei vielä ole luultavaa, että saisimme lähiaikoina ”Pohjois-Saksa-30” -liikkeen, joka etenisi samalla tavalla kuin ”Arctic 30” –liike kiipeämällä modernien tuulivoimahirviöiden mastoihin. Siihen asti on vain uskottava, että kansan silmät joku päivä avautuvat… 

Fred F. Mueller

Lähteet:
[MUSP] Position zu Neodym und Windkraftanlagen, Stand Juni 2011, Murphy&Spitz Research, murphyandspitz.de
[MIAT] http://www.mineralienatlas.de/lexikon/index.php/Mineralienportrait/Seltene%20Erden/Seltene%20Erden%20-%20Fluch%20oder%20Segen
[OEKO] Seltene Erden – Daten & Fakten Hintergrundpapier, Stand: Januar 2011 Öko-Institut e.V., Büro Berlin
[STCH] http://www.stimmen-aus-china.de/2011/04/26/selten-unnachhaltig-seltene-erden-und-umweltverschmutzung-in-china/
[TRIT] http://www.eike-klima-energie.eu/news-cache/nachhaltigkeit-was-ist-das/
[ROTS] http://de.wikipedia.org/wiki/Rotschlamm
[WIRA] http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Red_mud?uselang=de
 
 
 Kaivosalueita Kiinassa   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti