Laatokan pakolaiset

En väitä, että kaikki kirjan tapahtumat olisivat faktaa, mutta enimmäkseen ne olivat. Kirja on ”Laatokan pakolaiset” ja se kertoo kahden naisen matkasta Laatokan itärannalta sotaa pakoon. Hyvin samankaltaisia tarinoita olen kuullut niiltä Karjalan pakolaisilta, jotka ovat yllättäen joutuneet sotatoimialueelle sodan keskelle ja joutuneet pakenemaan sieltä henkensä edestä. 

  

Arvostan toki erilaisia kielitoimistoja ja suomen kielen vaalijoita, mutta määritelmien laatimisissa saisivat kyllä olla hieman tarkempia. Toden totta on, että suurin osa meistä Karjalan pakolaisista ei ole pakolaisia siinä mielessä kuin pakolaisella yleensä ymmärretään. Joku määritelmä antaa jopa mahdollisuuden tarttua tuohon sanaan ”Karjalan pakolainen” ja mahdollisuuden väitteeseen, ettei Karjalan pakolaiset oikeasti olleetkaan pakolaisia vaan siirtoalisia.

Tuohon voin sanoa vain: ”Puppua puhuvat.” Se on tarkalleen samanasteista yleistämistä kun väittämä, että suurin osa Syyrian pakolaisista on juossut tänne porisevien lihapatojen ääreen ja ylenpalttisten rahalahjoitusten perässä.

Totuus on aika paljon karumpaa. Minun käsitykseni mukaan pakolainen on se ihminen, joka pakenee henkeensä kohdistuvaa uhkaa ja esimerkiksi sotaa pakoon. Kyllä tuon määritelmän täyttää, vaikka pyssy ei aivan vielä selässä kiinni olekaan. Jos joku lukee tuon edellä mainitsemani kirjan, tuskin enää väittää, etteivätkö nuo naiset olleet aitoja pakolaisia. Ei heitä kukaan ollut siirtelemässä sieltä minnekään, vaan ihan itse joutuivat rämpimään milloin mistäkin. Sellaisiakin Karjalassa oli. Pidän melko tietämättöminä niitä ihmisiä, jotka uskovat, että kun evakkokäsky kävi, siirtyivät Karjalan asukkaat hyvissä ajoin odottaviin busseihin ja juniin, jotka sitten kuljettivat heidät tänne Kanta-Suomeen lepäilemään rauhaisiin oloihin. Valitettavasti niin ei käynyt, sillä uskon, että monet viivyttivät lähtöään niin kauan kuin toivo vielä eli, ja vasta aivan viime hetkillä alkoivat etsiytyä turvallisempiin oloihin. Oli sellaisiakin, jotka eivät halunneet tai eivät voineet koskaan lähteä. Heidät sitten siirrettiin puoliväkisin, tai he yksinkertaisesti vain jäivät sinne.

On hyvin loukkaavaa Karjalan pakolaisia kohtaan väittää, etteivät he oikeasti mitään pakolaisia olekaan. Kyllä nämä pakolaiset todella pakolaisia ovat. He eivät edusta kovin suurta ryhmää, mutta kyllä heitä on, ja minä olen yksi niistä. Synnyin sotatoimialueella Pitkärannassa, samana päivänä kun venäläisten suurhyökkäys alkoi. Ehkä minun syntymäni oli estänyt äitini lähdön aikaisemmin, mutta nyt oli pakko paeta. 

Nämä ovat asioita, joista sodan jälkeen syntynyt sukupolvi tuskin mitään tietää, mutta älyäisivät edes olla väittelemättä asioista, jotka ovat vielä minunkin ikäluokalleni melko tuttuja. Kyllä se niin on, että kun pyssyllä perään ammutaan ja karkuun juokset, olet ihan varmasti pakolainen, vaikka sanakirjassa mitä sanottaisiin.

Jotenkin puskee pintaan ajatus, etteikö vain noissakin Karjalan pakolaisten pakolaisuutta vesittävissä väitteissä ole rasismin pilkahdus. Se sama pilkahdus, joka tulee esiin väitteessä, että suurin osa maailman kriisipesäkkeistä pakenevia ihmisiä onkin tullut tänne Suomeen rikastumaan.

Tosiasia taisi kyllä pulpahtaa pintaan, kun eräältä Syyrian pakolaiselta kysyttiin, mitä tämä tiesi Suomesta. Vastaus oli: ”En mitään.” Jotenkin vain sydämeni sanoi, että tuo mies puhui totta, joten ei oikein jäänyt sijaa ajatukselle, että hän olisi tullut siksi, että hän ”tiesi” Suomessa sosiaalihuollon maksavan runsaita rahoja pakolaisille. Mistä hän sellaista olisi päähänsä saanut, kun monilla suomalaisilla tuntuu olevan ihan itse keksitty käsitys asioista. Pakolaiset sanovatkin melkein kun yhdestä suusta, että kylmä ja kolkko maa, mutta täällä saa olla rauhassa. Tuon viimemainitunkin asian nuo rasistit haluavat viedä heiltä pois.

Joku kysyi kerran facebookissa, haluanko, että Suomessa tapahtuisi sama kuin Ruotsissa. No mitä lie tarkoittanut! Haluaisin, että Suomi ottaisi mallia Ruotsista, mikäli kyse on elintason kasvusta ja kansainvälisestä solidaarisuudesta. En kuitenkaan haluaisi, että täällä lietsotaan ihmisiä rasistisiin mielenosoituksiin, kuten Ruotsissa on käynyt. Itsekin siellä asuneena tiedän, että ei siellä ”mamuista” haittaa ole, tuskinpa oli edes minusta. Kyllä haitan aiheuttajia ovat rasistit, joita valitettavasti on myös Ruotsissa.

Kyllä rasisti on rasisti, enkä minä tähän hätään kuvaavampaa nimitystä löydä. Ja ihan vapaasti saavat nämä ”maahanmuuttokriitiset” sitä itkeä. Rasismin juuret saavat ruokansa pelosta, kateudesta ja tietämättömyydestä.