Persut juurilleen

SMP:n konkurssin jälkeen ”raunioille” perustettiin yhden puoluevirkailijan ja yhden kansanedustajan toimesta puolue, jonka oli tarkoitus jatkaa tämän puolueen aatteellista työtä ja kansan parhaaseen tähtäävää politiikkaa. Osittain siinä onnistuttiinkin, mutta kun puolue alkoi todella menestyä, kaikenkarvaiset Immo Olliset hivuttautuivat mukaan omine aatteineen. Puolueen ensimmäinen puheenjohtajan Raimo Wistbacka ei ollut vähääkään ”kansallismielinen”, ja tuskinpa Timo Soinikaan tätä natsilippua kovin mielellään heiluttaa. Soini on kuitenkin antanut periksi tuolle rasistiselle vallankumoukselle, joka on saanut voimaa toimistoon palkatusta puoluevirkailijasta sekä puoluesihteeristä, joiden aatemaailma on jostakin Hitlerin esikartanoista. Kaiken alku ja juuri Veikko Vennamo on varmasti toiminut tehokkaana maanparannuskoneena pyöriessään haudassa, kun nämä putkoset, poutsalot ja immoset latelevat milloin minkin asteisia typeryyksiä.

Aivan oikein luitte. Typeryyksiä latelevat ja typeriä listoja laativat kannattaessaan natsiaatteita. Minä sanon natsiaatteeksi rasistisia ajatuksia, joiden tarkoituksena ei suinkaan ole Suomen kansallinen etu, vaan pienen klikin vaikutusvallan kasvattaminen. Heti tunnustan, että olen itsekin vaikuttanut tähän tilanteeseen, sillä ollessani toistaiseksi viimeisen kerran Perussuomalaisten puoluekokouksessa Joensuussa äänestin itsekin nykyistä puoluesihteeriä puoluesihteeriksi. Teki ihan fiksun vaikutuksen, ja kun hänen vastaehdokkaansa Joukamo Kortesalmi oli jo onnistunut oman agendansa osoittamaan, olin tekevinäni hyvän ratkaisun. No en todella tehnyt, mutta luulenpa monen muunkin ajattelevan nyt samalla tavoin.

Olen kyllä kertonut syitä siihen, miksi itse erosin puolueesta. Totta kai siihen vaikutti puolueen epäoikeidenmukainen kohtelu paikallisjärjestöä kohtaan, mutta vähintään yhtä paljon myös juuri rasistisen siiven nousu. Täällä Kalajoella ei perussuomalaisilla koskaan ole ollut erityisen suuri kannatus, joka johtunee siitä, että täällä on vallinnut hyvin väärä käsitys puolueesta. Kyllä perussuomalaisuus on muutakin kuin yhteiskunnan syyttelyä ja ”rötösherrajahtia”. Ennen kaikkea sen tehtävänä olisi puuttua yleisiin epäkohtiin, mutta samanaikaisesti tukea paikkakunnan tai yhteiskunnan yleisen edun mukaisia hankkeita.

Olen ollut huomaavinani, että me, jotka olimme mukana SMP:n aikoihin, olemme jotenkin joutuneet yleisen syrjinnän kohteeksi. Totta tietysti on, että onhan siitä jo sen verran aikaa, että lähes jokainen meistä on hieman vanhentunut, mutta suurin osa kuitenkin täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Ainakin meillä on huomattavasti selkeämpi käsitys puolueen alkuperäisistä tavoitteista kuin myöhemmin mukaan tulleen ”nuorison” käsitykset ovat. Kyllä puolueen pitäisi palata juurilleen. Näihin juuriin ei rasismi kuulu.

Puolueen ensimmäinen tehtävä tulisi olla natsiaatteita viljelevien ”alajärjestöjen” erottaminen ja kertakaikkinen irtisanoutuminen rasismista. Minkään peitenimityksen käyttäminen noiden aatteiden yhteydessä ei toimi, sillä tuskinpa me suomalaiset niin tyhmiä olemme, että emme sontaa tunnistaisi, vaikka siihen olisi suklaakuorrutus tehty. Olisihan tietysti paikallaan myös puoluetoimiston virkailijoilta kieltää sooloilu. Jos puolue irtisanoutuu rassismista, ei ihan sopivaa ole, että puoluesihteeri esiintyy radiossa ja käyttää puheenvuoroja, joista voi selkeästi päätellä, että hänestä hätää kärsivien auttaminen on vastenmielistä, varsinkin jos joutuu siihen itse osallistumaan. 

 

Minua oksettaa kun sanotaan, että autetaan tulipalon uhreja sinne liekkien keskelle, sillä itse ovat syntymäpaikkansa valinneet.