perjantai 27. kesäkuuta 2014

Aioliiton sakramentti ja homot

Kyllähän minä melkoisen avarakatseisena ihmisenä olen itseäni pitänyt,enkä yleensä ole ollut se ensimmäisen kiven heittäjä, olkoon asia mikä hyvänsä. En minä nytkään ketään aio kivittää, mutta ehdottomasti punaista näen, kun kuulen termin ”tasa-arvoinen avioliitto”. Sehän on näitä uutuustermejä, joilla on yritetty peitellä samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen. En minä tiedä mikä liitto se on, mutta ei nyt kuitenkaan avioliitto. 
 

Nikean  ensimmäinen ekumeeninen kirkolliskokous pidettiin vuonna 325. Molemmissa 300-luvun kirkolliskokouksissa kanonisoitiin kirkkojen sakramentteja ja valittiin ne kirjoituksetm jotka hyväksyttiin Raamattuun. Pyhä avioliitto kanonisoitiin ensimmäisessä kirkolliskokouksessa, joten varsinainen avioliittokäsite syntyi vasta reilut 300 vuotta Kristuksen syntymän jälkeen. 

Tosiasiassa Jeesus oli siis avioton lapsi. Koska kihlaus on sopimus avioliitosta, ei Maria siis voinut olla kihloissa Josefin kanssa, koska varsinaista avioliittokäsitettä ei edes tunnettu. Toki oli olemassa jonkinlainen sopimus yhdessä elämisestä, mutta avioliitto se ei sanan varsinaisessa merkityksessä ollut. Raamattuun merkitty kohta yhden naisen miehestä hyväksyttiin Konstantinopolin kokouksessa vuonna 381. On siis melko oikeutettua olettaa, että avioliitto on kirkon lanseeraama instituutio, vaikka siitä eri kirkkokunnat ovat laatineet toisistaan poikkeavia sopimuksia. Myöhemmin valtiovalta ryhtyi suorittamaan ns. siviilivihkimisiä, jotka tosiasiallisesti olivat vain rekisteröityjä parisuhteita. Rekisteröity parisuhde ja siviiliavioliitto eroavat toisistaan varsin vähän. Merkittävin ero lienee automaattinen sukunimen vaihto-oikeus.

Avioliitto on siis aina tasa-arvoinen, koska sen solmiminen on on sallittu kaikille ihmisille tietyin edellytyksin. Jos taas kaksi samaa sukupuolta olevaa ihmistä haluaa solmia keskenään parisuhteen ja he haluavat rekisteröidä sen, on se kyllä mahdollista. Avioliitto on kuitenkin kirkon lanseeraama instituutio, joka on tarkoitettu miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Ei siihen pitäisi kellään olla ” nokan koputtamista”. Kyllä minä kovasti hämmästynyt olen siitä, etteivät homot ja lesbot tyydy parisuhteen rekisteröimiseen. Hyvin muistan ajan, jolloin moista suhdetta pidettiin rikoksena. Toki tänä päivänä ymmärretään, että eivät nämä ihmiset mitään rikollisia ole, eivät edes sairaita. He eivät voi vieteilleen mitään, sillä he ovat syntyneet sellaisiksi. Kohtuudella pitäisi kuitenkin ymmärtää, että yhteiskunnan pyhänä pitämiä arvoja ei saa loukata.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti