Vihreä valhe

Tuo otsikko on Mikko Paunion kirjasta, sen nimi. Se on myös ajatus, joka on pyörinyt päässäni aina silloin, kun tämän terroristijärjestön toilauksista on puhuttu ja järjestö itse on puolustellut tekojaan jollakin totuuteen perustumattomalla väittämällä. Monet vihreiden ajatukset eivät perustu yhtään mihinkään tai sitten tapahtumiin, jotka tapahtuvat tai olisivat tapahtuneet kaikesta huolimatta. Ja siten lainaus tuosta tohtori Paunion kirjasta ihan suoraan:

”Kaikki, mitä olet lukenut energia- ja ympäristöasioista on todennäköisesti ollut vääristeltyä. Väärinkäsitystä. Johdattelua, hyväksikäyttämisen vuoksi ja pahat mielessä tehtyä politikointia. Valhetta. Useimmiten.”

On huomattava, että mitä teknisemmin ihminen on orientoitunut, sitä harvemmin hän kannattaa vihreitä aatteita. Ilmeisesti tämä johtuu siitä, että kyky loogiseen ajatteluun puuttuu niin monilta vihreiltä, ja asioita esitellessään he tekevät jatkuvasti virheitä, joita ei juuri kukaan tekniikkaa tunteva voi hyväksyä. Ydinvoiman vastustaminen on nyt noussut vihreiden agendalle, vaikka siitä ei ainakaan täällä Suomessa ole ollut muuta kuin hyviä kokemuksia - ellei huonoiksi kokemuksiksi ole laskettu niitä vihreiden aiheuttamia mellakoita, joita ydinjätteiden kuljetuksesta on seurannut. Vaikka Neuvostoliitto olikin ateistinen valtio, siellä luultavasti tajuttiin, että mikä maasta on tullut, niin myös maahan joutukoon. 

Sen verran kai vihreätkin osaavat laskea, että on huomattu, ettei ydinvoimasta ole suurempaa turvallisuusriskiä kuin mistään muustakaan energiantuottomuodosta ja että se todellakin on puhdasta energiaa. Ihan vastustamisen vuoksi pitää kuitenkin vastustaa jotakin, ja kun kerran toisessa maailmansodassa pudotettiin Japaniin pari ydinpommia, niin varmasti kyse on erittäin tuhovoimaisesta energiasta. Kun ei kuitenkaan muuta näyttöä tästä ”vaarallisuudesta” ole löydetty, on keksitty virheellisiä väittämiä mm. siitä, että ydinvoimaloiden jäteongelmia ei ole ratkaistu.

Vaan kun on. On kehitelty moniakin vaihtoehtoja, joista joku varmasti toimii. Vaihtoehtojen runsaudesta johtuukin se, että ei ole tehty vielä päätöstä siitä, mitä jätteille sitten lopulta tehdään. Minun suosikkivaihtoehtoni on käytettyjen polttoainesauvojen uudelleen käyttö. Ainakin Hanhikiven voimala soveltuu myös jo kerran käytetyn polttoaineen uusiokäyttöön. Sen jälkeen materiaali onkin jo niin vähän säteilevää, että sen voi tuoda vaikka meidän takapihalle.

Toinen vihreiden mielimantra on ”riippuvuus venäläisestä energiasta”. Venäläisestä energiasta ollaan juuri sen verran riippuvaisia kuin energiaa tarvitaan uraanin louhimiseen venäläisestä kallioperästä ja sen kuljettamiseen tänne. Täällä tehdään vain suomalaista energiaa suomalaisessa ydinvoimalassa. Jos uraanin toimitus Venäjältä loppuisi, jää jäljelle kaksi vaihtoehtoa: joko kotimaisen polttoaineen valmistus kotimaisesta uraanista tai valmiiden polttoainesauvojen tuominen jostakin länsimaasta. Esimerkiksi Loviisassa käytettiin jossakin vaiheessa Englannista tuotua polttoainetta.

Tosiasia on, että Fennovoiman voimalaitos vähentää energiariippuvuutta muista maista, joskaan ei voi kokonaan lopettaa tätä.

Politiikassaan vihreät ovat täysin epäonnistuneet johtuen siitä, että useimmat heidän ajatuksensa ovat jotenkin utopistisia. Yhdessä asiassa he ovat kuitenkin onnistuneet: he ovat onnistuneet muokkaamaan yleistä mielipidettä ydinvoiman vastaiseksi ja suosimaan ns. ”vaihtoehtoisia” energian muotoja. Oikeasti nämä energian tuottotavat eivät ole vaihtoehtoja yhtään millekään.

Kun vihreät lähtivät hallituksesta, se oli parasta mitä he tälle kansalle ovat pystyneet tekemään.