Sote-soppa

Kyllä se varmaan monia ihmetyttää, että en ole tähän poliittisesti hyvinkin kuumaan asiaan ottanut kantaa. Se nyt yksinkertaisesti johtuu siitä, että en ole tämän alan asiantuntija, enkä ole oikein pystynyt muodostamaan selvää kantaa asiaan. Kuntauudistus oli selkeästi eri juttu, koska oli matemaattisesti todettavissa, että mikään ei halpene sillä, että matkat pitenevät. Varsinkin kun oli jo saatettu aikaan sopimus, että kaikille maksetaan vähintään viiden vuoden palkka, tarvittiin äijää tai ei. Mahdollinen niukka säästö onnistuttiin siis tuhlaamaan melko helposti muutenkin ylipaisuneen byrokratiamme rattaisiin.

  

Ei sille mitään voi, että myös tämä sote jotenkin haisee. Sen kuitenkin tajuan, että jos siinä on kohta, joka on selkeästi lain vastainen, on tämä kohta muutettava. Aika merkillistä olisi, jos lakia voitaisiin muuttaa sitä mukaa kun se on poliittisesti tarkoituksenmukaista. Nykyisin tuntuu olevan muodissa, että jos laki tai säännöt eivät salli jotain toimintaa, muutetaan lakia tai toimitaan sen vastaisesti. Se nyt vaan on niin, että silloin ei järjestäytynyt yhteiskunta ole kunnolla järjestäytynyt.

Mikä tässä sotesopassa sitten oikein mättää? No ihan näin äkkipääten tuntuu siltä, että yksityisten terveyspalveluiden etuja halutaan turvata, ja maksumiehiksi pantaisiin ne kunnat, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin ja pystyisivät ihan itse järjestämään suurimman osan näistä palveluista. Totta tietysti on, että yhteistoiminnalla voitaisiin joitakin asioita hoitaa tehokkaammin, mutta tämänkin tulisi perustua vapaaehtoisuuteen. Kyllä kunnan pitää ihan itse saada sopia, mitä palveluja se ostaa ja keneltä. Aivan samoin kun kunnan tulee itse pystyä määrittelemään se, haluaako se liittyä yhteen jonkun toisen kunnan kanssa vai yrittääkö selvitä yksikseen.

Sen verran aikaa olen jo Kalajoellakin asunut, että voin todeta pääsääntöisesti täällä asioiden olevan hyvin. En siis oikeasti ymmärrä, miksi kaupunginjohtoa mollataan toisaalta, kun kuitenkin kehutaan, että esimerkiksi talous on hyvin hoidettu. Totta kai kaikkialla on nyt ja aina jotain sanomista, mutta ei näitä asioita voida hoitaa esimerkiksi vaatimalla niiden eroa, jotka pääsääntöisesti ovat hoitaneet asiansa hyvin.

Kalajoella siis pääsääntöisesti asiat ovat hyvin, enkä näe meidän kannalta mitään hyötynäkökohtaa sillä, että liityttäisiin yhteen jonkun naapurikunnan kanssa. Pyhäjoki ehkä toisi jotain lisäarvoa ydinlaitoksensa myötä, mutta se ei taida olla Pyhäjoen intressien mukaista. Merijärvikin pystyttäisiin raahaamaan mukana, mutta se ei taas olisi meidän intresseissä. Siinä ne vaihtoehdot sitten olisivatkin. Totta on, että jos valtakunnan yleinen etu noita yhdistymisiä vaatisi, niin kaipa Kalajoen tulisi niihin suostua, mutta vain vapaaehtoisten neuvottelujen kautta. Jos oikein olen ymmärtänyt, niin ajatus pakkoliitoksista on jo kerran haudattu, mutta sen verran kovia nämä hallitusherrat ovat hautoja kaivamaan, että en ihmettelisi yhtään, jos nämäkin asiat vielä kerran pulpahtaisivat kuopastaan.

Tähän loppuun nyt sitten tämä sotamies Honkajoen rukous: ”Varjele näitä Suomen herroja, etteivät toista kertaa iskisi päätään Karjalan mäntyyn”. Näyttää olevan nimittäin niin, että niitä Karjalan mäntyjä kasvaa muuallakin kuin itärajan tuolla puolen.

Minun rukoukseni kuuluu: ”Kun et Euroopan unionia vielä ole lakkauttanut, varjele meitä kuitenkin Kataisen töppöilyiltä, sillä mepit eivät tiedä, mitä tuo tollero voi aikaansaada.”