sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Me suomalaiset


Olen sallinut itselleni tilaisuuden asua pienen pätkän elämästäni ulkomailla ja nähnyt suomalaisia ulkomailla ulkomaalaisen silmin. Kyllä se ajoittain oli sen verran karseaa katseltavaa, että vaikka minussa heräsi uinuva suomalaisuuden puolusteluvaisto, niin aina en löytänyt ihan oikeita sanoja. Ei yksinkertaisesti ollut olemassa mitään keinoa, millä olisi voitu puolustella tyhmyyttä. Piti vain yksinkertaisesti sanoa, että eivät kaikki suomalaiset ole tuollaisia. Ehkä näiltä ajoilta on peräisin se antirasistisuus, joka on yksi näkyvistä piirteistäni. Esimerkiksi Ruotsissa asuessani tajusin sen, että ruotsalaisen yhteiskunnan hyvinvointi perustuu paljolti siihen, että he ovat vastaanottaneet suuren joukon siirtolaisia ja pakolaisia, jotka ovat sitten rakentaneet tämän kansankodin. Se avasi myös silmäni näkemään, että ihan tavallisia ihmisiä he ovat, täysin uskonnosta riippumatta. Suomalaiset ovat kovasti innolla ottaneet kunniakseen koko Ruotsin hyvinvoinnin ja lienevät siinä osittain oikeassa, sillä olihan meitä siellä suuri enemmistö muihin ”mamuihin” verrattuna. Taisi olla aika lähellä totuutta, että joka kymmenes ruotsalainen olikin suomalainen. Joukossa oli paljon suomalaissyntyisiä ihmisiä jotka häpesivät suomaisuuden negatiivisia puolia siinä määrin, että olivat täysin ruotsalaistuneet, eivätkä olleet missään tekemisissä muiden suomalaisten kanssa.

  
Ruotsalaisille ystävilleni sainkin aika usein kertoa suomalaisuuden piirteitä, joista ehkä merkittävin mielestäni oli halua olla aina oikeassa. Myöhemmin olen oppinut, että se on osoitus huonommuuden tunteesta, joten sopii yhteen hyvin muiden piirteiden kanssa. Ahkeruutta eivät edes ruotsalaiset asettaneet kyseenalaiseksi, sillä juopoinkin suomalainen painoi töitä hullunkiilto silmissä aina kun sai siihen tilaisuuden. Useimmiten siihen pakotti halu näyttää Suomeen jääneille sukulaisille, että kyllä tässä on oikea valinta elämässä tehty. Monet sortuivat tällä tiellä, sillä valitettavan totta oli myös tuo suomalaisten juopottelu ja tappelu, joka joillekin muodosti koko vapaa-ajan vieton perustan. Sellainen puolivälin ruotsinsuomalainen sai juuri ja juuri sen verran vuoden aikana kasaan, että pystyi vuokraamosta ottamaan Volvon, jota sitten piipahti kesällä näyttämässä Suomessa, jossa sitten riitti sukulaisilla päivittelemistä.

Osa meistä ”mamuista” ajautui siis yhteiskunnan ulkopuolelle ja hakeutui Slussenin sisseiksi tai Tukholman aseman ”sippirinkiin” loppujen päivitellessä ruotsalaisten ”tyhmyyttä”. Ja tapahtuipa sitten mitä tahansa negatiivista, sai ruotsalainen lehdistö aiheen otsikoida ”En finne igen”. En väitä tietenkään, että suomalaiset ihan kaikkeen olivat syyllisiä, niin kuin eivät muutkaan ”mamut”. Mutta jopa Ruotsissakin oli taipumusta syyttää kaikesta sitä kaikkein puolustuskyvytöntä väestönosaa. Tämän olen aina muistanut, kun Suomessa aletaan heittää lokaa ulkomaalaistaustaisten niskaan. Totta on, että ulkomaalaisuus aiheuttaa ongelmia missä tahansa maailmassa. Suomessa ehkä tavallista enemmän, mutta täytyy vain ihailla niitä ulkomaalaisia, jotka ovat jaksaneet puurtaa läpi byrokratiamme viidakon ja saavuttaneet edes jonkinlaisen aseman tässä vihamielisessä yhteiskunnassa.

Neuvostoliiton aikana olin pienen pätkän työssä myös Virossa. Siellä meitä suomalaisia oli suhteellisen vähän, joten pääsimme näyttämään sitä toista negatiivista puoltamme. Täysin aiheetonta ylpeyttä, joka ilmeni siinä, että mielellämme kerroimme kuinka paljon paremmin asiat olivat kapitalistisessa Suomessa ja kuinka rikkaita me olimme. Tosi asia oli, että useimmilla oli kaikki rahat mukana ja nekin oli hankittu rikollisella tavalla valuutan vaihdolla. Kyllähän Suomessa asiat olivat vielä silloin suhteellisen hyvin, mutta se ei suinkaan tehnyt meistä virolaisia parempia.

Viron talous kasvaa tällä hetkellä muuten paremmin kuin Suomen talous. Se sitten siitä loistavasta suomalaisuudesta ja ”viisaista, märkäkorvaisista” valtiomiehistämme.

Eiköhän tästä ole mitään oppimista niille rasisteille, jotka tuskin koskaan ovat ylittäneet kaupungin rajaa, mutta uskovat tietävänsä kaiken kaikista ulkomaalaisista. Jos ulkomaalaisista haluaa jotain oppia, kannattaa matkustella ulkomailla, sillä siellä asuvat myös ulkomaalaiset.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti