Tilastot eivät valehtele

Tuon otsikon lauseen opin aikoinani opiskellessani tilastomatematiikkaa Tampereen Teknillisessä yliopistossa. Suuresti arvostamani professorin opetuksiin kuului paitsi tuo lause, niin myös sen vanhan lällätyksen ”vale, emävale ja tilasto” kumoaminen. Hänen selkeä sanomansa oli juuri tuo. Tilastot eivät koskaan valehtele, mutta joskus niiden ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia. Myös tilaston laatija voi joskus syyllistyä valheeseen. Sellaista ei tosin ole koskaan todettu, mutta teoriassa se olisi mahdollista.

Periaatteessa tilasto on varsin yksinkertainen. Tiettyjä faktoja mitataan toistuvasti samanlaisin perustein ja tulokset kirjataan systemaattisesti aikajärjestyksessä. Tätä sanotaan tilastoksi, joka sellaisenaan on aina tosi. Tilastojen totuusarvoa vähättelevät vain ne, joiden usko tiettyihin asioihin on niin luja, että järjen valo ei voi sitä lävistää. On sellaisiakin, jotka sinänsä uskovat asian olevan juuri noin, mutta se on jonkin selkeän agendan vastaista. Niinpä vihreät eivät hyväksy Saksan kokemuksia ydinvoimasta luopumisen jälkeen, eivätkä maahanmuuttovastaiset minkään muun maan kokemuksia. 

Lähde:
http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154126-maahanmuuttajat-edistavat-taloudellista-hyvinvointia

Vain poliittista kannatusta mittaavat tilastot ovat epäluotettavia. Eivät nekään siksi, että tulokset sinänsä olisivat vääriä ja valheellisia. Kannatusta mittaavat tilastot sellaisenaan ovat oikeita, mutta otantaa on saatettu manipuloida tilaajan tarpeiden mukaiseksi. Manipulointi voi tapahtua joko niin, että otanta otetaan tietyiltä puolueen vahvoilta alueita, tai kysymysten asettelulla. Yleensä tällaisia ”tilastoja” ei pidetäkään tilastoina, ja monet poliitikot suhtautuvatkin niihin varsin epäilevästi. Kieltämättä ne ovat kuitenkin suuntaa antavia, vaikka niistä ei vaalien tuloksia sellaisen voidakaan nähdä.

Erehtymättömään ymmärrykseeni en minäkään ole voinut poliittisissa keskusteluissa luottaa, mutta sen olen havainnut, että suurin osa keskustelukumppaneistani on ”ulkona kuin lumiukko.”

Kokonaan toinen asia on se, että ihminen vastustaa jotakin asiaa ihan omien lähtökohtiensa vuoksi. Uskonto tai kotona opitut moraalikäsitykset voivat aiheuttaa esimerkiksi ”homoavioliittojen” tai aborttien ja eutanasian vastustamisen. Jotkut ihmiset eivät voi myöntää edes itselleen, että vastustavat maahanmuuttoa pelkän rasismin vuoksi. Kyllä minun mielestäni olisi reilua sanoa, että ”mielestäni homous on epänormaalia, eikä sitä pidä tukea yhteiskunnan säädöksillä” tai että ”en pidä ulkomaalaisista”. Näin siis minun mielestäni.

Henkilökohtaisesti en näihin asioihin ole joutunut törmäämään, vaikka vastustan toki homoliittoja. Vastustan myös yleisesti lanseerattua sanaa ”tasa-arvoinen avioliitto”, sillä mitä tasa-arvoa siinä on, että jollekin vähemmistöryhmälle annettaisiin erikoiskohtelu? Tasa-arvoinen avioliittolakihan meillä jo on. On siis laki, joka koskee kaikkia Suomen kansalaisia säätyyn ja sukupuoleen katsomatta.

Uskokaa siis ihan huoletta tilastoja. Kyllä ne pitävät paikkansa, vaikka saattavat joskus asettaa meidän kaikkien oman uskon pikkusen koetukselle. Jos tilastojen tulkinta tuottaa vaikeuksia, autan mielelläni.