Nimet kertovat

Pääsääntöisesti tässä blogissani olen paneutunut politiikkaan, uskontoon ja maahanmuuttoon. Näiden kolmen aiheen ulkopuolelle olen harvoin eksynyt, vaikka maailmassa toki tapahtuu monenlaisia asioita, ja silloin tällöin näen välähdyksiä myös näistä muista tapahtumista. Usein ne nousevat pintaan ajatusketjusta, joka on saanut alkunsa pohtiessani noita aiheita.

Mitä nimet sitten kertovat ihmisistä? Suomalaiset olivat vuosisatoja Tapio Tapionpoikia tai Jouko Yrjönpoikia, kun varsinaisia sukunimiä ei ihmisillä vielä ollut. Sukunimet otettiin virallisesti käyttöön vasta 1800-luvulla, mutta toki joitakin hyvin vanhojakin nimiä on. Sukunimi tuli pakolliseksi vasta 1921; muutamia sukunimettömiä suomalaisia oli vielä itsenäisyytemme alkuaikoina.

Länsi-Suomessa sukunimeksi tuli pääsääntöisesti talon nimi, kun taas Itä-Suomessa talon nimeksi otettiin ihmisen nimi. Nimistöjemme olennainen osa muodostui 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa mallin mukaan otetut nimet.

Edellä olevien nimilähteiden lisäksi käytettiin sukunimen muodostuksessa asuinpaikkaa tai sukujuurien alkuperää. Niinpä esimerkiksi nimet Nieminen, Järvinen tai Mäkinen ovat hyvin yleisiä ja kertovat kuvaavasti seuduista, jossa nuo nimien haltijat ovat asuneet. Luultavaa on, että nimet Virolainen, Venäläinen ja Ruotsalainen kertovat siitä, että suku on joskus historiallisina aikoina tullut maahamme ulkomailta. Kotiseutuun viittaavat myös enemmän maakunnalliset nimemme Karjalainen, Savolainen ja Lappalainen. Tämä osa nimien historiasta on kuitenkin suuressa määrin otaksuttua. Samoin on laita ihmisen henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan syntyneet nimet kuten Valkeapää, Mustapää ja Korhonen. Muinaisessa suomenkielessä korhonen kertoi kovakuntoisuudesta. Kokonaan oman lukunsa muodostavat sitten nimet, jotka tavalla tai toisella on muodostettu nimien suomentamisen aikoihin. Nämä nimet eivät välttämättä tarkoita yhtään mitään. Myös vieraista kielistä lainattuja nimiä maassamme on. Nimen perusteella ei useinkaan pystytä päättelemään ihmisen äidinkieltä.

Miksi minä sitten tällaisia asioita olen pohtinut? Omat sukujuureni minä suurin piirtein tunnen, mutta olen miettinyt, kuinka paljon sukunsa historiaan ovat paneutuneet esimerkiksi juuri nuo ihmiset, jotka huokuvat rasismia ja suomalaista puhdasoppisuutta, täysin tajuamatta että ei nimi Venäläinen tai Virolainen ole ihan sattumalta syntynyt.

Minun täytyy todeta, että minunkin nimeni voisi olla Venäläinen, Karjalainen tai Ryssä, jos ei nimeä olisi jo aikaisemmin suomennettu. Karjalan pakolaisuudesta johtuen minunkin lapsuudenkokemukseni olivat melko rankat. Vuosikausia olen ihmetellyt tätä suomalaisten ulkomaalaisvastaista luonnetta. Kun me Karjalan pakolaiset tultiin tänne Kanta-Suomeen, oli vastaanotto varsin viileää. Monet pakolaiset olisivat saaneet olla taivasalla, elleivät viranomaiset olisi pakottaneet talollisia sijoittamaan heitä joihinkin nurkkiin. Samanlainen vastustus tuntuu olevan nyt sotaa ja väkivaltaisuuksia pakenevien ulkomaalaisten suhteen. Ihmekö tuo, kun kotimaan väestöäkin kohdeltiin kun ruttotautisia.

Pankaas nyt miettien, mitä mieltä olette näistä sotien jälkeen syntyneistä halla-ahoista ja immosista, joiden elämänkokemukseen ei lainkaan kuulu tämäntapaiset asiat.