Sattuuhan sitä

Siis sellaista todella sattuu, että kaikki päätökset eivät aina mene ihan nappiin, vaikka kuinka hyvin asioihin perehtyisi. Kuntatalouden kannalta merkittäviä ovat jokapäiväiset päätökset. Siis ne päätökset, joita tehdään asioita pyöritettäessä päivittäin. Jokaisella kunnan virkailijalla on oma rajattu valtansa näiden päätösten tekemiseen. Juoksupoika päättä siitä, meneekö hän jonnekin kävellen vai polkupyörällä. Konttoristin päätäntävalta saattaa ulottua jo kirjoittimen nesteen ja erilaisten konttoritarvikkeiden ostoon. Eri yksikköjen johtajilla on jo aika laaja toimivalta, ja merkittävimpiä panoksia pyörittää sitten kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajan päätökset ovat pääsääntöisesti niitä, joiden myötä kaupunki joko seisoo tai kaatuu. Kaupunginjohtajan tulee nauttia sekä kaupunginhallituksen että kaupunginvaltuuston luottamusta, mutta hänellä tulee olla myös suhteellisen suuri itsenäinen päätösvalta.

Kunnallislaissa määritellään pääsääntöisesti ne asiat, joihin sitten vaaditaan jo poliittisia päätöksiä. Päättäjinä ovat silloin kunnan hallitus tai valtuusto, joissakin tapauksissa myös lautakunnat. Tämä onkin se syy, miksi olen lautakuntien asiantuntemusta peräänkuuluttanut. Monessa asiassa lautakunta toimii esittelijänä, ja jos lautakunnassa on vain yksi tai kaksi asioista perillä olevaa ihmistä, on lautakunta kokonaan virkamiesten armoilla, ellei rahaa sitten tuhlata konsultteihin. Se olisi aivan tarpeetonta, jos tähän pätevyyteen kiinnitettäisiin huomiota jo lautakuntia nimettäessä.

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei suinkaan ollut tuo lautakuntien rakenteen arvioiminen. 

Mietinpähän vain, mitä mieltä rakennuslautakunta on esimerkiksi kahden kauppakeskuksen hankkeesta. Osaako olla mitään mieltä? Jos on päätetty, että kaksi rakennetaan, niin minkäs sille voi… paitsi ehkä valittaa. Tosiasiassahan kauppojen rakentaminen ei ole edes kunnan tehtävä. On kuitenkin niin, että lupaakaan ei tulisi antaa muuta kuin toiselle. Eiköhän sen paikka silloin olisi tämä keskusta, jossa kuitenkin jonkinlaista liikettä olisi ympäri vuoden. On varmasti totta, että Halpa-Halli olisi sopiva rakentaja, jos jaksaa olla vielä kiinnostunut. Vaatimuksena tulisi olla, että tiloja järjestyisi myös muille yrityksille. Halpa-Hallin vanhoihin tiloihin saisi sitten muita kaupungin kannalta tärkeitä palveluja. Uuden lukion rakentaminenkin jäisi ehkä tarpeettomaksi. Seinät kun eivät ketään kouluta. 

Kun nyt kerran rakentamisesta kirjoitan, niin eiköhän ensimmäinen ja tärkein kaupungin hanke ole tuo lentopalloiluun soveltuva palloiluhalli. Ei tuo Merenojan koulun sali oikein taida liigatasolle riittää, vaikka siihen nyt poikkeuslupa onkin saatu.

Kai minä nyt entisenä ”persuna” uskallan väittää, että ei meidän kaupungin asiat ihan hunningolla ole, mutta parantamisen varaakin olisi. Kaikkiallahan sitä on, eikä hmiset kaikista asioista voi olla samaa mieltä. Asioiden tärkeysjärjestys pitäisi olla kuitenkin kunnan asukkaiden päätettävissä. Ei siihen edes virallista kansanäänestystä tarvita. Luulisi että hyvin riittäisi, jos kunnan päättäjät kuuntelisivat kaupunkilaisten ääniä herkällä korvalla.

Todellisuudessa en usko yhdenkään kalajokisen nostavan kättään Särkkien ostoskeskuksen puolesta.