Kun aikoinani lähdin tähän tsasounan
rakennuspuuhaan, en todellakaan osannut arvata sitä työmäärää, joka sen eteen
on tehtävä. Lukuisia unettomia öitä ja jopa uskomatonta pilkkaa uskomattomien
ihmisten suusta. Joskus jopa joku
auttamaan lupautunut ja lupauksensa täysin unohtanut ihminen katsoi
oikeudekseen arvostella toimiani tässä asiassa ja leimata minut
tekouskovaiseksi.
Tällaisia selkärangattomia oikeasti on, mutta
on myös niitä, jotka itsestään numeroa tekemättä ovat hankkeessa mukana, koska
niin haluavat ja ovat siihen sitoutuneet. Minä toki myönnän, että uskossani
olisi monin kohdin parantamisen varaa, mutta jos nyt ihan oikein muistan, niin
tuon tsasounan alkusanat lausuin keskustellessani taiteilija Oma Orellin kanssa,
jolloin myös kumpikin kerroimme omasta ortodoksisesta uskostamme. Muistan
sanoneeni: ”Minä olen myös ortodoksi, mutta olen varmaan huono ortodoksi, kun
melkein aina olen asunut paikkakunnalla, josta on 60 – 70 km lähimpään kirkkoon
tai tsasounaan. Osallistuminen tilaisuuksiin on jäänyt varsin vähäiseksi.”
Saman totesi myös Oma Orell, joten heitin ilmaan ajatuksen tsasounan
rakentamiseksi Kalajoelle.
Silloin se tuntui jotenkin utopialta.
Myöhemmin kerroin asiasta luterilaiselle vaimolleni Pirjolle, joka yllättäen
suhtautui innostuneesti asiaan. ”Siinä hankkeessa haluan olla mukana”. Näin syntyi Kalajoen ortodoksisen
rukoushuoneen kannatusyhdistys, jonka tehtäväksi otettiin myös karjalaisen
kulttuurin vaaliminen. Myöhemmin joukkoon liittyi myös joitakin muita ihmisiä,
joille joko karjalainen kulttuuri tai ortodoksisuus olivat lähellä
sydäntä. Kaupungilta saimme tontin
melkein parhaalta paikalta Kalajoen Hiekkasärkiltä, ja muutamien yksityisten
lahjoittajien sekä Kalajoen luterilaiselta seurakunnalta saamiemme tukkien
avulla rakennustyö saatiin alulle. Ehkä vielä saamme ELY-Keskukseltakin sen
lupaaman avustuksen, mutta suurimman osan toistaiseksi olemme joutuneet
rahoittamaan ihan itse. Käytännössä Pirjo ja minä. Eihän minullakaan omaa rahaa
ollut, mutta kiitos Nordea-pankin hieman sain osuuttani kokoon raavittua.
Tekouskovainen minä en toki koskaan ole ollut,
ei ainakaan tunnu siltä, sillä en milloinkaan ole yrittänyt näytellä erityisen
hurskasta. Kyllä minä kuitenkin korkeampaan voimaan uskon ja minä nimitän sitä
Jumalaksi. Kiitos vaan, jos joku muukin on tämän huomannut, mutta mikään sanan
julistaja en koskaan ole ollut. En tiedä edes, olenko ollut erityisen harras
ortodoksi, mutta jospa minusta tuon tsasounan myötä tulisi sitäkin.
Varmaa kuitenkin on, että eräs matkailullinen
vetonaula tsasounasta Särkille nousee.
Rakennuksen malli on hyvin pitkälle Kishin saarelta Venäjältä, ehkä
pienin parannuksin. Rakennuksen suomalaisena suunnittelijan on lukuisia
vastaavia rakennuksia piirtänyt Tapani Seppälä ja vastaavana mestarina kokenut
hirsirakentamisen asiantuntija Jari Haapa-aho, jotka molemmat tekivät työnsä
talkoilla. Rakennus onkin mestariteos,
jota jo nyt ovat käyneet ihailemassa monet hirsityön ammattilaiset eri puolilta
maata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti