tiistai 5. marraskuuta 2013

Persut ja mamut

Suomen kaltaisessa maassa stereotypioiden muodostaminen on erityisen helppoa, sillä medialla tuntuu olevan taipumus tukea suurenkin vähemmistön esittämiä väitteitä. Vaikka joku journalisti oivaltaisikin asian oikean laidan, julkisuudessa tätä ”oikeaa laitaa” kuitenkin harvoin esitetään, vaan helposti tartutaan epäolennaisiin seikkoihin. Politiikassa on yleinen käytäntö, että joku poliittinen puolue lyödään leimalla, jolla ei oikeastaan ole mitään tekemistä puolueen linjan kanssa, ja antaa näin ollen mahdollisimman väärän kuvan puolueen tarkoitusperistä. 

 En pysty painumaan historian syövereihin, sillä en ole vielä historiallinen henkilö, vaikka jo jonkin aikaa olen saanut tällä planeetalla taivaltaakin. Sen verran kuitenkin olen saanut politiikan suolavettä maistaa, että olen täysin tietoinen siitä mitä juuri nyt olen kirjoittamassa. Lähes jokaisella puolueella on tietty leima, joka on syntynyt muutamien yksilöiden lausahduksista tai väärinkäsityksistä. Hyvin harvoin puolueen perimmäiset tavoitteet ovat edes kaikkien puolueen aktiivijäsenten tiedossa, puhumattakaan kannattajista tai vastustajista. 

Erityisen herkkiä väärien spekulaatioiden kohteita ovat kannatusluvuiltaan nousujohteiset puolueet, jotka saavat tätä median tarjoamaa herkkua maistaa yllin kyllin. Lähes jokaisella on oma vuoronsa. Tätä nykyä vuorossa tuntuu olevan Perussuomalainen puolue. Sen sanotaan olevan populistinen ja maahanmuuttovastainen. 

Sanasta "populistinen" on tehty kirosana, vaikka sana sinänsä tarkoittaa kansan mielipiteen kuuntelua ja toiminnan ohjaamista siihen suuntaan. Siis varsin kannatettava, mutta harvinainen asia puoluekentässä. Maahanmuuttokriittisyys on taas muutettu maahanmuuttovastaisuudeksi, vaikka tällainen maahanmuuttovastaisuus ei millään tavoin kuulu puolueen toimintaan. Tiedän ihan oikeasti mistä puhun, sillä olen saanut juuri näitä asioita seurata aitopaikalta. Ehkä ei perussuomalaiset puolueena niinkään kuin jotkut puolueen jäsenet ovat työssään joutuneet ottamaan kantaa tähän politiikkaan ja todenneet sen olevan jostain aika syvältä. 

Kotoutuksessa on täysin epäonnistuttu, koska siihen ei ole koskaan panostettu kunnolla. Suomalaisen virkakoneiston byrokraattisuus on myös monelle maahanmuuttajalle täysin vierasta ja uskomattoman hidasta. Monet säännökset ovat jopa keskenään ristiriitaisia ja saavat huonolla kielitaidolla varustetun ulkomaalaisen täysin ymmälle. Valtamedioiden käsitys tuntuu olevan, että kunhan ”persujen” suut saadaan tukittua, on kotoutuksessa onnistuttu. No näinhän ei tietenkään ole. 

Aina on olemassa ihmisiä jotka ovat myös maahanmuuttovastaisia, mutta he eivät muodosta yhtenäistä ryhmittymää Perussuomalaisten sisälle, vaan jakautuvat kaikkiin puolueisiin. On selvää, että jos media leimaa jonkun puolueen ulkomaalaisvastaiseksi, niin tämä puolue vetää puoleensa hieman enemmän maahanmuuttovastaista väkeä kuin toiset puolueet, mutta se ei tosiasiallisesti muuta puolueen ohjelmaa rasistiseksi. 

En väitä Perussuomalaisia täysin ongelmavapaaksi puolueeksi. Ehkä juuri tuo median antama leima ja nopea nousu ovat tuoneet mukanaan paljon mutaa. He ovat etupäässä nousukkaita, jotka näkevät mahdollisuutensa kasvavassa puolueessa, jossa he kuvittelevat pääsevänsä asemaan, johon heillä ei tosiasiassa ole edellytyksiä eikä kykyjä. Tämä tuo puolueen sisälle eripuraa, joka kovertaa puoluetta tavalla tai toisella. Saattaa käydä, niin kuin on käynytkin, että vuosikausia puoluetyötä tehneet joutuvat näiden nousukkaiden hampaisiin. 

Ei siis vastusteta maahanmuuttajia vaan vastustetaan maahanmuuttopolitiikkaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti