Niin me vaan paettiin

Tietysti on totta, että meitä karjalaisia evakuoitiin sodan jaloista joskus 40-luvulla. Etenkin suurimmissa kaupungeissa Sortavalassa ja Viipurissa siinä onnistuttiinkin kohtalaisen hyvin. Taidan olla yksi viimeisistä valloitetulla alueella syntyneistä, joten ei kai niin suuri ihme ole, että hieman keskinkertaista enemmän olen halunnut tutkia tätä heimolaistemme menneisyyttä. Oikein vihainen olen niille sodanjälkeen syntyneille karjalaisten jälkeläisille, jotka rinta rottingilla väittävät, että kaikki evakuoitiin ja että Karjalasta ei tullut pakolaisia. Kuitenkin lukuisat sotatoimialueelta paenneet kertovat ihan muuta. Läheskään kaikki eivät päässeet syystä tai toisesta ”evakuoitujen” joukkoon.

Evakuointi onnistui kohtalaisen hyvin alueilta, joihin oli rautatieyhteys, mutta pitkällä Itärajalla oli paljon kyliä, joihin ei ollut mitään yhteyttä. Evakuointimääräys saavutti kyllä suurimman osan, mutta ihan automaattisesti se ei tarkoittanut evakuointia. Toiset eivät päässeet lähtemään, kun ei oikein kyytiä löytynyt, ja toiset eivät halunneet jättää kotiaan. Monethan näistä sitten jäivätkin, eikä heidän kohtalostaan paljon tiedetä, mutta monet myös pakenivat siinä vaiheessa, kun siihen tuli pakko. He ovat todellisia Karjalan pakolaisia. 

 

Ortodoksisuutta ei juurikaan tunneta alueella, johon vaimoni kanssa rakennutimme tsasounan. Paikka on Kalajoki, jonka asukkaat eivät kovin paljon kiinnostusta tunne tuota heille outoa idän uskontoa kohtaan, mutta matkalaisia ja erilaisia ryhmiä tsasouna tuntuu kiinnostavan. Vaikka nyt jo asun Jyväskylässä, pyydettiin minua kuitenkin Kalajoelle kertomaan Petsamo-seuran jäsenille Petsamon pakolaisista, koska heitä kuulemma oli aikanaan tullut suuret määrät Kalajoelle. Totta kai minä otin kutsun vastaan ja ryhdyin penkomaan historiaa siltä kantilta. 

 

Kävi ilmi, että Petsamosta paettiin useita kertoja milloin mistäkin syystä. 1900-luvun alkupuolella syynä oli Venäjän vallankumous, jolloin joukossa oli paljon myös venäläisiä, mutta enemmistä sentään suomalaisia. Varsinainen pakolaisaalto Petsamosta tapahtui kuitenkin vasta toisen maailmansodan aikoihin 1940–luvulla, jolloin Petsamo jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle kahdellakin erillisellä sopimuksella. Ensin puolet ja lopullisesti sitten toinenkin puoli. Tämä aiheutti myös kaksi pakolaisaaltoa, joista toisesta ryhmästä suuri osa päätyi Kalajoelle, jossa oletettavasti elää heidän jälkeläisiään yhä edelleen. Juuri näistä pakolaisista nyt olen kiinnostunut, ja jos joku tietää kuuluvansa noihin jälkeläisiin, niin olisin kovasti kiitollinen hänen kertomuksistaan.

Myös itse katson kuuluvani pakolaisiin, vaikkakin -  äitini ja minä - saimme kyllä epävirallista apua suomalaisilta sotilailta. Minkään järjestäytyneen evakkokyydityksen mukana emme tänne Kanta-Suomeen tulleet. Erinäisiä määriä yksittäisiä pakolaisia oli runsaasti, eikä ihan järjestäytynyt evakuointi onnistunut edes Viipurissa, josta joillekin tuli niin kiire lähtö, että eivät hattua kerenneet mukaan ottaa. Kyllä he ovat pakolaisia.