Suurmoskeija

Taas minä huomaan sortuvani vastustamiseen, vaikka mitäpä nämä kaiken maailman asiat minulle kuuluvat. Kyllä ne kuitenkin jotenkin kiinnostavat, ja tällä kertaa vastustan vastustamista. En mitenkään voi ymmärtää, että maassa, jossa on voimassa laki uskonnonvapaudesta, on näin paljon tuon lain vastustajia. En tiedä kuinka moni vastustaa tuota Guggenheimin museota, mutta ei se ihan samanlaista kansanliikettä ole ympärilleen kerännyt kuin Helsinkiin tuleva suurmoskeija, vaikka onkin yhteiskunnallemme paljon kalliimpi ja turhempi. Moskeija tulee, toivottavasti Guggenheim ei.

  

Jostakin oli vuotanut julkisuuteen tieto, että moskeijan suunnitteluun on osallistunut myös luterilainen kirkko. En oikeasti edes tiedä, minkä verran asiassa on perää, vai onko yhtään, mutta jos on, niin onhan se tosi kristillinen ele. Ei muslimiyhteisön ja kristittyjen välit sillä parane, että vastustamme kaikkea, mitä he tekevät. Muslimiyhteisö on asettunut pysyvästi tähän maahan, ja meidän tehtävämme on myötävaikuttaa heidän kotoutumiseensa. Yksi myötävaikuttamisen keino on tuontapaiset kädenojennukset. Paremmin ne yhteiskuntarauhaa edistävät kuin facebookissa tapahtuva vihan lietsonta. Sen verran islaminuskoisia tunnen, että olen satavarma, että muslimit kyllä tarttuvat tuohon ojennettuun käteen, ja se on pitkä askel kohti heidän sulautumistaan tähän yhteiskuntaan.

Jo entuudestaan olen tiennyt, että muslimeja vastustavat pääasiassa ne ihmiset, jotka ovat nähneet vain kaksi tai kolme muslimia ja nekin muutamien metrien päästä. Näille ihmisille on suorastaan järkyttävää kuulla, että lähes puolet Koraanista on suoraan kopioitu Raamatusta. Voisihan se muuten olla päinvastoinkin, mutta kun Koraani on kirjoitettu satoja vuosia myöhemmin, on tämäntapainen plagiointi luonnollista. Muslimit ylistävätkin Jumalaa sanomalla: ”On vain yksi Jumala. Jumala on suurin ja Muhammed on hänen profeettansa.” Mitäpä väärää tuossa on? Jos ei kielitaito riitä, niin minäpä kerron: sana ”Allah” on arabiaa ja suomennettuna tarkoittaa Jumalaa.

Heitinkö jälleen yhden kiven kapeakatseisten kaikkea vierasta vastustavien päälle?

Tätä kirjoittaessani sain muuten viestin luotettavalta taholta, että luterilaisella kirkolla ei ole mitään tekemistä suurmoskeijan rahoittamisen kanssa, joten taas romahti yksi kupla samalla tavalla kuin kaatuivat paljon puhutut lastenvaunutkin. En kerta kaikkiaan voi käsittää rasistisesti ajattelevia ihmisiä, jotka täysin holtittomasti heittelevät perättömiä huhuja, joihin sitten osa kansasta sokeasti tarttuu.

Ikävä kyllä, luterilainen kirkko ei sitten osallistukkaan tuohon hankkeeseen, mutta edelleen olen sitä mieltä, että se olisi ollut tosi kristillinen teko, niin kuin edellä kerroin. Kristilliset teot kautta linjan ovat niitä tekoja, joilla yhteiskunnan sopua rakennetaan. Laki uskonnonvapaudesta ei todellakaan sano, että ”tämä laki koskee kaikkia muita uskontokuntia, paitsi Jehovan todistajia ja muslimeja.”

Kun tässä nyt taas pitkästä aikaa uskonnosta kirjoitan, niin käytänpä samalla tilaisuutta kiittää kaikkia niitä ihmisiä, jotka osallistuivat Kalajoen ortodoksisen rukoushuoneen rakennustöihin. Mukana oli vapaakirkkolaisia, lestadiolaisia ja muita luterilaisia, samoin kuin muslimeja ja helluntailaisia. Olipa joukkoon soluttautunut joku ateistiksi itseään nimittävä ihminen.

Onnea ja menestystä heille kaikille. Kyllä minä rukoilen omaa Jumalaani heidän kaikkien puolesta.