sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Sulkeutunut Suomi


Perussuomalaisten vaaliteemat ovat varsin tosielämän vastaisia, sillä ei Suomi voi koskaan olla Pohjois-Korea, vaikka kuinka ovia louskuteltaisiin kiinni ulkomaalaisilta. Muutaman rasistin vastapainona on aina suuri enemmistö tavallisia kunnon ihmisiä, jotka eivät kannata eivätkä vastusta maahanmuuttoa. Maasta toiseen siirtyminen on aina ollut vapautta kunnioittavissa länsimaissa täysin luonnollista, eikä Suomi ole tässä suhteessa mikään poikkeus. Ellei nyt poikkeukseksi sitten katsota sitä, että ei tänne kovin moni halua. Kautta aikojen täältä onkin lähdetty enemmän kuin tänne on tultu.

  
Tosiasia, jota kukaan tuskin voi kiistää, on kuitenkin meidän huoltotaseen tuleva alijäämä, joka pahenee sitä mukaa kun väki vanhenee. Ellei väestön kasvua saada hyvin pian alulle, ovat laulun sanat ”on maamme köyhä ja siksi jää” tosi karseaa todellisuutta. Kyllä minulle ihan hyvin kelpaa se, että jokainen suomalainen nainen synnyttää kolme lasta, joka tarvittaisiin tuon taseen tasapainoon saattamiseksi. Oikeasti riittäisi kaksi ja puoli lasta, mutta kun niitä puolikkaita on niin vaikea synnyttää, niin ehkä tuo kolme olisi parempi luku. Heidät toki täytyy vielä kasvattaa aikuisiksi ja kouluttaa, joka on melko paljon kalliimpaa kuin esimerkiksi ”mamujen” kotouttaminen. Vaikka maahanmuutto olisikin lyhyellä aikavälillä paras mahdollinen vaihtoehto, en nyt kuitenkaan aio siitä kirjoittaa.

Perussuomalaisten toinen teema oli kehitysavun vastustaminen. Kyllä minä sitä mieltä olen, että kehittyneiden valtioiden tulisi tukea kehittymättömämpien valtioiden ihmisiä ja kehitystä, mutta eiköhän tässäkin ole kyse siitä ”leskenrovosta.” Kukin valtio kykyjensä mukaan auttakoon näitä valtioita, mutta ei aina rahaa kylvämällä. Ennen kun kolikkoja aletaan vakoihin heitellä, pitäisi nuo ihmiset opettaa viljelemään maata. Koulutus siis siellä missä koulutettaviakin on.

”Piilokehitysapua” minä sen sijaan vastustan. Piilokehitysapua on esimerkiksi ilmainen koulutus meidän yliopistoissa ja korkeakouluissa. Tämän pahin puoli on se, että se pääosin lankeaa jo ennestään suhteellisen kehittyneille maille, joiden nuoret tulevat maahamme nauttimaan koulutuksesta ja tutkinnon suoritettuaan häipyvät kuka minnekin. Vain erittäin harva heistä jää asumaan Suomeen. He kun eivät halua kadunlakisijaksi koulutuksen jälkeen. Sinä ja minä maksamme kaiken tämän, mutta mikään puolue ei ole ottanut vaaliteemakseen englanninkielisen koulutuksen lopettamista Suomessa. Eihän tämä koulutusidea ihan syvältä sieltä ole, mutta kun nämä kurssit tahtovat muodostua ulkomaalaisten koulutuspaikoiksi.

Suomalaisen veronmaksajan maksama koulutus ulkomaalaisille ei varmaankaan ole kansallisen etumme mukaista. Ainakin se on selkeää kehitysapua kehittyneille tai joissakin tapauksissa Kiinan tapaisille puolikehittyneille maille.

Lupaan vakavasti harkita sen puolueen äänestämistä, joka ottaa tämän asian vakavasti ohjelmaansa. Oikeasti tiedän mistä puhun, sillä olen ihan itsekin ollut yliopistossa näiden ihmisten kanssa, ja jos oikein ymmärsin, ei heistä kukaan aikonut Suomeen jäädä. Kaikki vain naureksivat, että Suomeen tullaan, koska opiskelu on täällä ilmaista. Esimerkiksi Tarton yliopisto on asettanut ulkomaalaisille tuhansien eurojen lukukausimaksut, ja sielläkin riittää ulkomaalaisia opiskelijoita - mm. suomalaisia.

Järki hoi älä jätä. Kun kaadutaan, niin kaadutaan oikein kunnolla rytisten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti