Ortodoksinen näkemys

Kirjoittamani tekstit ovat pääsääntöisesti koulutietoakin varmemmin totta, sillä ne perustuvat omiin kokemuksiin. Tässä tapauksessa teen kuitenkin poikkeuksen ja julkaisen syyrialais-ortodoksisen kirkon patriarkka Ignatius Afrenin kirjoituksesta käännöksen.

”Turvaa Irakin kristityille

Tapahtumat, joita olemme todistaneet ”Irakin ja Syyrian islamilaisen valtion” (ISIS) ovat barbaarisia ja ennen näkemättömiä kristinuskon ja islamin suhteista tällä alueella, joka on ihmiskunnan kehto ja sivistyksemme syntymäpaikka. Kristittyjä ja joitakin muslimeja on karkotettu kodeistaan Mosulissa ja muualla. Heitä on häpäisty rasistisin merkein ja symbolein. Heidät on ryöstetty ja ajettu kodeistaan. Tuomitsen jyrkästi nämä teot ja tuollaisen islamin harjoittamisen. Ne eivät edusta sitä islamia, jonka kanssa olemme eläneet pitempään kuin kolmetoista vuosisataa. Tällainen islam ei kunnioita pyhiä tekstejä eikä ihmisten välisiä suhteita. Siksi kutsumme muslimikumppaneitamme ottamaan selkeästi kantaa näitä tekoja ja tätä ilmiötä vastaan. Ne ovat täydellisessä ristiriidassa Koraanin sanan kanssa.

Ihmisten karkottaminen kodeistaan, pyhäkköjemme tuhoaminen, omaisuutemme ja kansamme tulevaisuuden anastaminen eivät estä meitä täyttämästä tehtäväämme rakkaassa Lähi-idässä. Tämä vääryys taivaallisia ja inhimillisiä lakeja kohtaan ei pakota meitä pyytämään Länttä turvaksemme tai avuksemme. Se ei johdu pelosta tai heikkoudesta, vaan siitä, että uskomme olevamme tämän maan suola ja ylösnousemuksen todistajia iankaikkisuuteen asti.

Uskontoon perustuva etninen puhdistus, liittyipä se kristinuskoon tai islamiin, on rikos ihmisyyttä vastaan. Siitä on rangaistava. Kaikesta siitä huolimatta, mitä nyt koemme, näemme rakkaan Irakimme yhtenä ja kaikkia yhteisöjä syleilevänä ja kaikkien oikeudet turvaavana. Vaadimme, että hallitus turvaa kristittyjen oikeuden pysyä omassa maassaan ja elää arvokkaasti. Pyydämme kurdilaisia maamiehiämme työskentelemään kanssamme kristittyjen läsnäolon suojaamiseksi ja alueen historiallisen ja kulttuurillisen moninaisuuden säilyttämiseksi.”

Tuossa siis tuo kirjoitus kokonaisuudessaan. Sen alkuperäinen kääntäjä on isä Heikki Huttunen. Kirjoitus sinänsä kertoo todellisten kristittyjen halusta elää ihmisten muodostamassa yhteisössä täysin riippumatta siitä, mitä uskontoa he edustavat. Väkivaltaa ja rasismia he eivät kuitenkaan hyväksy, mikä onkin kaiken inhimillisen elämän edellytys. Minun henkilökohtainen näkemykseni on taas kaikkien uskovien ja kaikkien kansojen samanarvoisuus, sillä en totisesti ole se, joka heittää ensimmäisen kiven.

 Kuvan lähde: Hätähuuto Irakin kristittyjen puolesta. Simeon ja Hanna, ortodoksinen verkkolehti