Suuri uskonsota

Puistelen päätäni aina kovasti hämmästyneenä, kun joku sanoo, että uskontojen takia on käyty maalimassa eniten sotia. Melko vahvalla vakaumuksen rintaäänellä väitän, että ei todellakaan ole. Tutkitusti on todettu, että suurin osa ihmisistä ei ole lainkaan kiinnostunut uskonnoista ja ne taas, jotka ovat enemmän tai vähemmän uskonnollisia, eivät ole vähääkään kiinnostuneita sodista. Sotien vaikuttimena on useimmiten pelkkä vallanhimo ja joskus myös ahneus. On kyllä totta, että uskontoja on monessa tapauksessa käytetty tekosyynä, mutta väitän, ettei näin oikeasti ole koskaan ollut.

Kun ateistinen Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen, ei sen tarkoituksena suinkaan ollut levittää ateismia tänne. Eivät suomalaisetkaan uskoneet puolustavansa Ruotsin kuninkaan määräyksellä Suomeen tullutta luterilaista lahkoa. Kun en tilastotieteilijä ole, en voi varmuudella väittää, ovatko keskenään sotivat kiistapuolet enimmäkseen samaa uskontokuntaa vai onko todella niin, että enimmäkseen protestantit taistelevat katolisia vastaan, vaiko toiset muslimit toisenlaisia muslimeja vastaan. Jokseenkin varma olen kuitenkin siitä, että suurin osa tappelevasta porukasta ei ole vähääkään kiinnostunut uskonnoista ja että Neuvostoliittokin oli enemmän kiinnostunut Petsamon nikkelistä kuin suomalaisten kaivosmiesten hengenelämästä. Ehkä muslimit ovat hieman hartaampia kuin me kristityt, joten heille on ehkä vallanpitäjien hieman helpompi syöttää ajatusta pyhästä sodasta. Tosiasiassa me suomalaiset taistelimme kyllä kodin ja isänmaan puolesta, mutta kun tuohon vanhaan rimpsuun on lisätty uskonto, en minä ainakaan sitä usko.

Tuo rimpsu ”kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta” on siis pelkkää puppua. Kukapa noista uskonnoista edes tietäisi, mitä uskontoa pitäisi puolustaa, kun Suomessakin on toistatuhatta uskonnollista yhteisöä ja kaikki mielestään oikeassa.

Minun mielestäni oikeassa ovat kaikki ne, jotka uskovat, että on olemassa joku meitä korkeampi voima, joka pyörittää tätä maailmankaikkeutta. Ainakin tältä osin, sillä se on niin hieno matemaattinen järjestelmä, että se ei ole voinut syntyä sattumalta. Ei ainakaan minkään alkupaukun seurauksena. Kyllähän siihenkin lahkoon kuuluvia paljon on, mutta minun uskoni mukaan ovat pahasti väärässä. Totta kyllä on, että mikään tutkimus ei vahvista luomiskertomusta oikeaksi, mutta eipä vahvista alkuräjädystäkään, vaikka monille sitä on yritetty vakuuttaa. Kummassakin tapauksessa on siis kysymys uskosta. Käyttäisin tässä nyt kuitenkin entisen professorini sanontaa ”onhan se mahdollista, mutta sellaista ei ole koskaan todettu”.

No, minun alkuperäinen tarkoitukseni ei tässä blogissa ollut kertoa sodista tai niiden syistä. Ei myöskään maailmankaikkeuden synnystä, mutta joskus hieman lipsuu.

Koetan nyt palata alkuperäiseen aiheeseen. Kuten sanoin, meillä on yli 1000 uskonnollista yhteisöä, mutta ei varmaan ainuttakaan ihmistä, joka uskoo noiden kaikkien yhteisöjen olevan oikeassa. Edes minä en sellaiseen soopaan usko, vaikka olen luultavasti keskimääräistä suvaitsevaisempi. Jokainen näistä yhteisöistä on tarpeellinen niille ihmisille, jotka niitä pyörittävät, mutta useimmat täysin tarpeettomia kaikille muille.

Edes Jehovan todistajia en käännytä oveltani, vaikka useimmissa tapauksissa olen heidän kanssaan toista mieltä. Lahko, joka harjoittaa henkistä väkivaltaa, pelottelee Herran kostolla ja julistaa olevansa ainut oikea, on minulle kauhistus. Sellaisiakin valitettavasti on, mutta olkoon niin, että jokainen saa tulla uskollaan autuaaksi. Tuhannen uskonnollisen yhteisön joukossa on myös muutamia islaminuskoisten yhteisöjä, joista ei ilmeisesti ole ollut haittaa kenellekään. Haitaksi minä en laske rasistien henkisiä kärsimyksiä, sillä he ovat ansainneet sen ja ehkä myös kiirastulen, vaikka en uskokaan sen porukan jalostumiseen.